Asuntolaina kuuluu olennaisesti suomalaiseen kulttuuriin missä tavoitellaan itselle säästämistä. Näin myös omalla kohdallani. On ollut raastavaa maksaa vuokraa kun on tiennyt rahan valuvan muiden taskuihin. Olessani 23 vuotias saimme viimeinkin mahdollisuuden ottaa lainaa ja ostettua tontin. Rakentaminen ei sitten koskaan alkanutkaan niinkuin olen vanhemmissa postauksissa jo kertonut. Niinpä sitten vasta 24 vuotiaana muutimme omistusasuntoon omakotitaloon. Siitä alkoi lainan lyhentäminen. Meidän tapauksessa tilanne ei todellakaan ole mennyt niin kuin olisi ollut järkevää ja nyt olemmekin siinä tilanteessa, että vaikka lainaa on lyhennetty karkeasti yli 70t niin siitä huolimatta talon myymisen jälkeen käteistä ei tule varmastikkaan jäämään edes puolia tuosta. Aikaisemmissa postauksissa olen käynyt jo näitä läpi, mutta tiivistetysti pari 15t lisälainaa ja ylimääräiset hankinnat on tähän syynä. Eikä me varmastikkaan maksettu asunnosta liian vähän saatikka, että uskaltaisin arvioida myyntihintaakaan kovin korkealle. Aika senkin näyttää.
Jossain aina ihmisen on asuttava ja jos miettii vuokra-asumista verrattuna omistusasuntoon ollaan usein siinä tilanteessa ettei omistusasuminen tule lopulta yhtään kalliimmaksi. Tämä toki riippuu paljolti mihin kuukausierään laina menee. Näin kun asian muotoilee niin ilman muuta asuntolaina kannattaa. Kuitenkin tämä säästäminen menee vain ja ainoastaan siihen asuntoon missä asut ja sen hyödyt konkretisoituvat vain jos myydessä jää jotakin viivan alle tai kun laina jonain kauniina päivänä on maksettu kokonaan pois. Lainaa lyhentäessä kyseessä on ilman muuta vain asumisen kuluja. Jos et ole syntynyt varakkaaseen perheeseen niin päästäksesi asuntosäästäjäksi on laina ainoa vaihtoehto. Jotkut ovat sitä mieltä, että vuokralla asuessa pitäisi säästää omaan asuntoon, mutta näkisin sen useampien kohdalla aivan mahdottomaksi rastiksi.
Nuorempana suhtauduin tähän huolettomaan tapaani niin ettei sillä lainasummalla ole mitään väliä kun sitä maksetaan kuitenkin lähes koko elämä. Muutoinkin olen ollut aika optimisti lainojen kanssa ja viis veisannut tiukoista suunnitelmista ja erilaisten vaihtoehtojen puntaroinnista. Nykyään tilanne on vähän toisenlainen, mutta kun varallisuus ei ole kasvanut merkittäviin summiin niin ollaan kuitenkin puun ja kuoren välissä. Ei ole vaihtoehtoa kun maksaa lainaa ja toivoa parasta ettei velkavankeus ole ikuinen. Vuokralle on kuitenkin jossain vaiheessa mentävä kun olemme ostaneet tontin. Vanha unelma rakentamisesta on pitänyt pintansa ja nyt alkaa olla jo hieman pakkorakoa. Tämä asunto ollaan ostettu pikku perheellä ja nyt tila alkaa loppua. Nyt sitten kun alueemme vuokratarjontaa olen katsonut olen huomannut ikävän seikan ettei se ole todellakaan halpaa lystiä. Pieniin asuntoihin emme mahdu ja isommat ovat jopa kalliimpia kun mitä nykyisellään maksamme lainaa ja muita kustannuksia. Valintojen maailmahan tämä tietenkin tässäkin kohtaa on kun ennenkin on asuttu pienissä torpissa isojenkin perheiden kanssa. Nyt maailma on kuitenkin erilainen ja meidän valinta on rakentaa uusi.
Kuinka paljon tämä ratkaisumme sitten todella vaikuttaa meidän talouteemme? Olemme suunnitelleet maltillisesti uuden asunnon rakentamisen budjettia ja kun tontin saimme jo niin alhaiseen hintaan niin tutun rakentajan kanssa laskettiin, että voisimme 250t budjetilla saada rakennettua koko talon ja tallin niin, että siihen summaan sisältyy kaikki kulut myös jo ostettu tontti. Aion tästä pitää tarkkaa kirjaa excelissä niin voi olla sitten edes jälkiviisas. Tuolla summalla mitä ollaan budjetoitu ei yksinkertaisesti löydy alueelta isompia uudehkoja taloja. Niissä hinnat alkaa järjestäin vähintään tuosta 250t eteenpäin. Vanhoja voisi löytyä, muttei niihin löydy mielenkiintoa tarpeeksi. Tarkoittaa käytännössä sitä, että minä voisin muuttaa muttei rouva. Ja onhan se toki vanhan kanssa aina omat riskinsä löydätkö todella terveen talon ja onko sen ratkaisut vielä nykypäivää jne. Uuden rakentamalla voi rakentaa mieleisen talon omilla pohjaratkaisuillaan sekä kustannustehokkailla lämmitysmuodoilla.
Taas jos laajentaisimme hieman asuinaluetta niin mitä pidemmälle mennään keskustasta niin sitä halvemmiksi kohteet tulevat. Nyt olemme asuneet alle kymmenen kilometrin päässä keskustasta ja uusi tonttimme sijaitsee noin 15km päässä. Se alkaa olla jo kipurajoilla. Aina kun lähdet minne vain niin autolla on mentävä. Kuitenkin jos kohde olisi esim 30km keskustasta tulisi autoilun kustannukset nousemaan tuplasti. Ei siis automaattisesti säästä vaikka talon saisi valmiina kauempaa edullisesti. Asioita pitää katsoa kuitenkin myös muilta kanteilta kun vain talouden puolelta ja tässä suurimpana ilona on väljä asuminen isolla haja-asutus alueen tontilla ilman lähinaapureita. Metsään rajoittuva tontti joka suunnasta. Kaikki ei tykkäisi, mutta me arvostetaan. Jospa sitä saisi paremman luontoyhteyden kun jo omalla pihallaan olisi luonnossa ja muutaman sadan metrin kävelyllä olisi jo keskellä umpimetsää minne ei liikenteen metelit yllä.
Onko sillä lopultakaan merkitystä minkä kokoinen se asuntolaina on? Valitettavasti kylmä matematiikka osoittaa murheellisesti, että on ja valtavasti onkin. Tein pienen laskuharjoituksen excelissä missä käytin kohtuullisen realistisia meidän perheen tunnuslukuja. Laskelma on tietenkin vain suuntaa antava ja varmaankaan en ole ottanut kaikkea huomioon. Esim korkojen reilusti noustessa erot kasvaisivat paljon suuremmiksi. En myöskään ottanut huomioon rakennusaikaa mikä täytyy asua vuokralla. Laskin muuten sen niin, ettei kannata vielä myydä kun sitten vuokra-aika olisi vuoden pidempi ja nykyinen lainan maksu loppuisi niin takkiin tulisi nopealla matematiikalla noin 20t (10t vuokriin + 10t ei lyhennä lainaa). Siksi myymme vasta varmaan vuodenvaihteen jälkeen asuntomme. Riskinä on tietenkin se ettei se silloin mene kaupaksi.
Lähtötilanne olisi seuraavanlainen. Vuoden päästä jos alkaisi rakentamaan olisi meillä nykyisen kodin kanssa lainaa jäljellä noin 150t. Uuden rakentaminen edellyttää vanhan myymistä ja oletetaan, että saisin siitä 25t lainan yli mikä olisi juuri vaadittava 10% omarahoitusosuus lainalle. Lainaa siis nostettaisiin rakentamista varten 225t. Arvoina käytin koko ajalle 3% korkoa joka nykyisellään on aika hurja, mutta varmaankin pian siinä luokassa vähintään. 1000€ tasaerää sisältäen korot. Tässä suurin sudenkuoppa laskelmaan kun nykyisellään laina lyhenee melkein 870€ kun taas laskelman laina lyhenee alussa vain 690€ verran vaikka onkin 10t pienempi kuvitellussa lähtökohdassa. Ehkä tämä kuitenkin toimii suuntaa antavassa laskelmassa.
Vuoden 2032 lopussa voisi tasaisen matematiikan tahdilla olla nykyinen lainamme maksettu. isompaa 225t lainaa olisi vielä hieman alle 110t eli kun pienempi 150t tuli maksetuksi niin samassa ajassa isompi lyheni vain 115t. Korkoihin siis upposi karkeasti 35t enemmän isommalla lainalla vaikka aikaa kului vain 15 vuotta. Tämä myös kuvastaa tämän maksutavan huonoa puolta kun korkojen ollessa korkealla maksatkin suhteessa vain korkoja enemmän ja laina ei lyhene. Toki tämä on turvallinen kun tiedät tarkalleen oman kuukausieräsi mikä sinulla menee lainanhoitoon. Talous ei heti kaadu vaikka korot aloittaa nousun.
Tässä kohtaa me tietenkin jatkamme lainan lyhentämistä kun sitä vielä on se 110t jäljellä. Taloudellisesti järkevämpi olisi nyt vapaa lainanhoidosta ja kun varoja vapautui 1000€ kuussa niin samahan se on alkaa sijoittamaan. Tässä arvona käytin 6% tuottoa. Miten laskelma jatkuu.
2043 alkuvuodesta eli reilun kymmenen vuoden päästä isompikin laina on tullut tiensä päähän ja täälläkin voidaan aloittaa sijoittaminen. Kuitenkin korkoa korolle on ollut kovassa vauhdissa kun pienemmän lainan maksanut on saanut jo kymmenen vuotta sijoittaa jopa tuota 1000€ kuukaudessa. Hänen potti onkin tässä kohtaa jo yli 170t ja 6%tuotto takaa jo yli 900€ tuoton kuukautta kohti jolloin etumatka vasta nyt alkavaan sijoittamiseen on jo siinä pisteessä ettei sitä kiinni saa vaikka lisäsi sijoitussummaa tuplasti.
Kyllähän pitää olla tyhmä valitessaan isomman lainan. No kyseessä on tietenkin vain teoreettinen laskelma. Oletushan kuitenkin on, että uudempi talo joka tässä kohtaa olisi 25 vuotta vanha olisi nykyistä jo tässä kohtaa 55 vuotta vanhaa taloa arvokkaampi. Lisäksi uuden talon kustannukset voi jäädä pienemmiksi edullisempien asumisratkaisuiden kannalta. Esim uuteen vaikkapa maalämpö ja nykyisessä on sähkölämmitys. Vesimaksu on tässä kovempi kun uusi kohde tulee käyttämään vesiosuuskunnan hintoja, jotka on reilusti halvemmat. Lisäksi vanhaan täytyisi jo nyt tehdä isompia remppoja lähtien liikenteeseen vaikkapa pakollisesta käyttövesiputkien uusinnasta jne. Eli kyllähän kuluja vanhassa on usein enemmän kun uudessa. Ja kun vielä otetaan huomioon elämänlaatu niin on kait se mukavampaa elää elämää omien unelmien pohjalta kun kerätä varallisuutta sitä varten, että joskus sitten on kiva eläkepotti odottamassa.
Kuulisin mielelläni kommentteja miten tämä asia nähdään ja koetaan. Itse koen laskelman hyödyllisenä muistutuksena siitä, että vaikka kaikkea ei voi mitata rahassa niin jos voit asumisessa tms valita kahdesta vaihtoehdosta niin valitse se halvempi. Rakentamisessa pyrimme noudattamaan tätä ohjesääntöä. Prameilu pois ja perus ratkaisuja kehiin niin budejetti pysyy. Sillä on vaan iso merkitys onko laina muuton jälkeen esim 20t kalliimpi vai halvempi. Sama on tietenkin myös pienempien lainojen kohdalla. Ostaako 20-30t auto lainalla vai muutaman tonnin auto käteisellä. Kyllä se pikkuhiljaa alkaa itselle valkenemaan ettei nuo lainat niin kovin järkeviä ole. Tämä asuntoprojekti on niin sanottu ennen eläkettä ratkaisu ja kun sitten eläkepäivät koittavat voi katsastaa mahdollisesti jonkun pienen mummonmökin ja toivoa sopii, että siinä kohtaa ollaan jo velattomia eikä asumisen muutos aiheuttaisi enää lainaa.
”On
ihan väärä ajatus, että ihminen on onnellinen, kun saa kaikkea mitä haluaa.
Ihminen ei voi koskaan saada tarpeeksi sitä mitä ei tarvitse. Mikään ei riitä.”
Tommy Hellsten
KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA varatonsijoittaja@gmail.com -KIITOS-