tiistai 13. helmikuuta 2018

100 000€ ei riitä Matin perheelle

Silmiini osui juttu Jarmo Vestolasta, joka kirjoittaa blogia downshiftaamisesta. Blogi on itselleni vieraampi ja olen sen nyt lisännyt seuraamiini blogeihin ja tutustun blogiin myöhemmin ajan salliessa. Jutussa kuitenkin mielenkiintoni kohdistui siinä olevaan linkkiin missä Perheenisä Matti kertoo tienaavansa yli 100t, mutta hän meinasi heidän olevan silti köyhiä. Tätä juttua kun nyt googlasin Vestolan nimellä kirjoittaakseni jutusta tämän postauksen niin huomasin Vestolan olevan jo melkoinen julkkis useiden haastatteluiden kautta ja katsoinkin sitten hänen tapaamisesta Aarne Aktan kanssa tehdyn jutun. Jutussa hän puolusteli omaa elämäntapaa kun Aarne taas tahtoi ohjata häntä työn pariin. Isoin pointti oli videon lopussa näkymä rennosta Tex Willerin lukemisesta. Mies joka arvostaa laadukasta sarjakuvaa ei voi pitää huonoa blogia :) Respect! Tämän enempää en blogistia mainosta ja toivottavasti tämä pieni huomionosoitus sopii Jarmolle.


Matin kertomus tosiaan häiritsi itseäni aika tavalla. Matti kertoi kuinka nelilapsisen perheen elämässä puolison työttömyys oli iso ongelma. Varmasti näinkin asia on, mutta luulisin vaimonkin jotain tukia silti saavan ja luultavasti lapsilisät juoksee lapsista. Matti kertoi kuinka 110t palkasta oli veroihin mennyt 47t eli käteen siis olisi jäänyt noin 63t. Rupesin sitten tarkistelemaan hieman omaa kirjanpitoa ja otin niistä viime vuoden maaliskuusta alkaneen kirjanpidon ja laskin keskiarvon ja kerroin sen 12. Vuoden tulot koko perheelle siis nettona olivat karkeasti 53t. Näillä mentiin ja perheemme on jopa Matin perhettä isompi. Blogin lukijana tiedätkin ettei nämä eurot tahdo meille oikein riittää ja samalta ajanjaksolta katsoin kulut ja laskin keskiarvon ja kerroin 12 saaden tulokseksi 63t. Eli näytti oikeastaan pahemmalta kun mitä olin raportoinut blogissa. Matin perheeseen kun vertailee niin Matin tuloilla olisi katettu meidän kulutus ja vaimon tuet sekä lapsilisät olisikin sitten mennyt kaikki säästöön ja sijoituksiin.


Elämä on valintojen maailma enkä nyt halua syyllistää Mattia. Enhän minä voi tietää hänen perheensä asioista tuon taivaallista. Yhden jutun perusteella on hankala alkaa arvostelemaan toisen rahankäyttöä sekä neuvoa. Vertailu myös toisten perheiden kohdalla on turhaa sillä niin moni asia vaikuttaa. Halusin kuitenkin verrata lähinnä siksi kun minulle nuo tulot piisaisivat mainiosti. Toisaalta olen liiankin hyvin tietoinen, ettei meidän aikaisemmat isommat tulot piisanneet yhtään Matin perhettä paremmin. Mekin olimme ennen siinä uskossa ettei nämä tulot vain piisaa. Nyt kun viime vuosi mentiin pienillä tuloilla ja taas mietimme ettei näillä tuloilla oikein pärjää niin kas jos saisimme vanhat tulot takaisin olisimmekin rikkaita. Tai ehkä meidän kulutus taas karkaisi. Niin heikko sitä on ihmismieli. Mutta ehkä Matin olisi syytä miettiä taloudenpitoaan ja alkaa priorisoimaan menojaan sekä keräämään puskuria jottei aina tili ehdi tyhjetä ennen uutta palkkaa.


Palatakseni vielä tuohon omaan viime vuoteen niin ka tulot 53t- menot 63t antaa tulokseksi -10t. Sen verran siis karkeasti tehtiin turskaa. Olen laskenut sen summan hieman eri tavalla kun tuosta kymmenestä tuhannesta on sijoitettu ja säästetty sekä maksettu asuntolainaa. Näin pystyimme siis toimia viime vuonna kun kassa oli kunnossa, mutta jos teemme saman vuonna 2018 niin kassassa ei ole tuohon rahaa ilman sijoitusten myymistä. Maksoimme myös viime vuoden kirjanpidon aikana rapiat 2700€ mätkyjä sekä ostimme mm uuden parisängyn 2200€. Eli tuo 63t pitäisi kaiken järjen mukaan olla alitettavissa mikäli hieman harkitsisi ennen ostamista. Ehkä me siis pärjätään. Ja jos Matti on kuulolla niin etteköhän tekin pärjää :) Mielenkiinnolla ainakin kuulisin hieman mihin se raha oikein kuluu. Kulujen seuranta on ehdoton. Palaa se raha meilläkin vaikka seurataan :)




KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA varatonsijoittaja@gmail.com                      -KIITOS-

4 kommenttia:

  1. Nälkä kasvaa syödessä vai miten se meni? Itse olen tipahtanut yli 50.000 euron vuosituloilta n. 33.000 euron vuosituloihin. Olen joutunut laskemaan elintasoani viimeisen 2 vuoden aikana aika tavalla. Nyt kun olen jäämässä työttömäksi, olen ihan ääneen nauranut, että mihin hemmettiin sitä on kaikki ne rahat saanut aikoinaan käytettyä, kun nyt kun pärjää huomattavasti pienemmillä tuloilla ihan hyvin. Ja silloin, kun itsekin tienasi enemmän, niin totta kai aina tuntui, ettei ollut tarpeeksi rahaa! Piti olla vimpon päälle vaatteet (nykyisin Lidl on ihan hyvä vaatekauppa :D ), kallis auto (jonka möin lopulta pilkkahintaan pois, kun ylläpito oli törkeän kallista) jne. Mä luulen, että ihminen ei ehkä osaa aina arvostaa sitä mitä hänellä on. Meistä tulee ahneita, haluamme lisää kaikkea. Nyt olen todennut, että itseasiassa näin on ihan hyvä. Rahaa on sen verran kuin sitä tarvitsee ja vähän saa sukan varteenkin. Ehkä Matilla on todella kallis talo ja vimpon päälle auto. Velalla ostettuna. Ehkä kk-erät ovat niin kovat, ettei Matin palkka yksinään riitä. Ehkä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Näinhän se tahtoo olla. Itse hlökohtaisesti olen sitä mieltä ettei minulta mitään puuttuisi mikäli jotakin oikein todellla tahtoisin. Kuulen kuitenkin kotona usein sitä ettei voida säästää siihen ja siihen yms. Ja säästäminenhän ei onnistu mikäli ei noudata budjettia. Juuri se, että noudatat budjettia ja säästät etukäteen niihin asioihin mitä haluat saa ne asiat tuntumaan paljon arvokkaammilta ja kenties sieltä karsiutuukin ne turhuudet pois mitkä nyt ostaa hetken mielijohteesta. Kun vain osaisi tyytyä eikä aina vain vaadi elämältä enemmän. Yhteinen talous on kyllä osoittautunut semmoiseksi haasteeksi meidän kohdalla ettei välillä meinaa tulot piisata, mutta silloinkin on parempi katsoa vain peiliin. Ehkä sitä pitäisi vielä tinkiä elintasosta.

      Poista
  2. Paljon riippuu eläntilanteesta. Omassa taloudessa jossa siis kaksi aikuista, maksettu uudehko talo ja ei velkoja, on perheen menot olleet noin 24 000€ yhteensä vuositasolla sen jälkeen kun aloimme tehdää tarkkaa kulunseurantaa.

    Juttelin toisaalta tällä viikolla työkaverin kanssa joka kertoi pelkkien päiväkotimaksujen olevan yli 400€ kuukaudessa, mikä on vain yksi lisäkulu muiden joukossa perheellisillä. Omat kokonaiskulut kuukaudessa on tyypillisesti 600-800€ luokkaa + heräteostokset sekä saman verran toisella taloudessa elävällä joten lapsiperheillä on todella paljon suuremmat elinkustannukset ilman sen kummempia tuhlailua.

    Pystyn siis hyvin ymmärtämään moninkertaiset elinkulut eri elämäntilanteessa oleville talouksille, jopa tuon 100 000€ tienaavalle.

    Todettakoon että taloudessamme on molemmilla varsin hyvät tulot eli säästäväisyys on perustunut ajatukseen siitä että testaamme millaisilla elinkustannuksilla pärjäämme sekä haluun astettain luopua palkkatyöstä ja elää säästöjen ja sijoitusten tuotoilla. Pääosa palkkatuloista menee nykyisellään sijoituksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Asioissa on aina monta puolta. Minäkin ymmärrän hyvin nuo kulut ja meidänkin perheen kulut voisivat olla paljon suuremmat mikäli tulot antaisivat siihen mahdollisuuden. En tuomitse esimerkin perheen elämäntapaa taikka valintoja. Ainut mihin tässä artikkelissa takerruin oli tämä asenne, ettei nämä rahat riitä. Meillä on oma elämäntapamme ja kulutuksemme ja vaimoni on monesti sitä mieltä ettei tämä tulotaso riitä. Minäkin olen sitä mieltä, että tulotaso on aivan riittämätön ja yritän sitä kasvattaa yritystoiminnan avulla. Kuitenkin taas olen sitä mieltä, että pystyisimme elämään aivan hyvää elämää myös tätä pienemmillä menoilla. Ihmisen tarve ja halu eivät ole sama asia. Jos lähdettäisiin siitä ettemme vaatisi elämältä niitä asioita mitä tämän päivän suomessa pidetään itsestäänselvyyksinä olisi menomme hyvin pienet. Kuitenkin elämässä on mukava saada nauttia myös siitä arjen luksuksesta. Olen sitä mieltä ettei 100t riitä jos vaatimukset kasvavat samassa suhteessa. Jos tyytyisimme perustoimeentuloon ja kaiken ylijäävän sijoittaisimme tulevaisuuteen sekä laatisimme listan siitä mitä todella haluaisimme uskon, että tälläkin tulotasolla saisimme ne todella tärkeät asiat säästämisen kautta. Nykyisellään sormien läpi valuu rahaa pienissä puroissa niihin mukaviin arjen asioihin ja säästäminen todella merkityksellisiin asioihin on haastavampaa. Koko kirjoitukseni sekä blogin tarkoitus on kyseenalaistaa sitä mikä on. Elämässä riittää kuitenkin kun perustarpeet on tyydytetty eli ruoka ja suoja. Kaikki muut on plussaa ja siitä saa olla kiitollinen. Jokainen suomen köyhä on paremmassa asemassa kun köyhä suomessa sata vuotta sitten. Rahat riittävät mikäli pystyy hyväksymään ettei kaikkea ole mahdollista saada. Ja sen mikä on tärkeää saa kun sen saamiseen todella keskittyy ja säästää.

      Teidän tilanteenne kuulostaa olevan mallillaan. Ei velkoja on kaukainen asia omassa elämäntilanteessa. Hienoa, että olette saavuttaneet nykyisen kaltaisen tilanteen. Olette onnekkaimpien joukossa tässä maailmassa, mikäli mittarina pidetään taloudellista tilannetta!

      Poista