torstai 6. heinäkuuta 2017

Tunteiden voima elämänhallinnassa

Itseä tuli tutkittua syvältä ja yhtenä teemana kolahti se kuinka totuus vapauttaa eli kuinka paljon pienet arkiset salailut kuluttavat energiaa. Nuoruuden tupakointi oli parisuhteen myötä sovittu yhdessä lopetettavaksi. Vaimolla oli parempi motivaatio kun esikoista ruvettiin odottamaan. Itsellä taas oli lukuisia epäonnistumisia. Allen Carrin Stumppaa tähän oli luettu ja 4kk oltu vapaana. Ja uudestaan luettu ja samat 4kk savuttomana. Aina oli tyhmyyttä aloittaa yhdellä. Olin luvannut vuosipäivänä vaimolle, että lopetan ja tästä johtuen aina jos olin ratkennut sain kuulla syyllistämistä siitä, että sinähän lupasit. Syyllisyys oli minuun jo lapsuudessa sisäänrakennettu yhdessä häpeän kanssa. En siis halunnut kuulla näitä moitteita. Yritin siis vuosia lopettaa vaimoni mieliksi. Näinpä toimin sitten näiden ja pelon vaikutuksesta lapsen tavoin ja pyrin salaamaan tupakoinnin aina lakon loppuessa. Ja kun yhdessä asiassa salailee niin herkästi alkaa salailla muutenkin asioita. Jo pelkästään salatupakoinnin ylläpitämiseen liittyi vahvasti kieroilua kun turhaan lähtee jonnekin vain siksi, että voi polttaa vaimon näkemättä. Kuitenkin salaamisen tuoma syyllisyys tuotti mukanansa vihaa itseä ja vaimoa kohtaan aiheuttaen välillä tunteenpurkauksia milloin mistäkin pikkujutuista. Näiden tunteiden kanssa olin taivaltanut koko liiton. Pelko paljastua ja saada vaimon vihat niskaan oli valtava. Tokihan jäin kiinni silloin tällöin, mutta taitavasti onnistuin myös huijaamaan. Valheiden verkko pelkästään savujen tähden oli niin ovelasti kiedottu, että en onnistunut voittamaan kiinnijäämisen ja moitteiden pelkoa saatikka syyllisyyden ja häpeän voimaa. Itseinhoa omasta heikkoudesta. Pelotti myös, että jos tämän paljastaisin niin en enää koskaan saisi polttaa. Olin luonut tästä asiasta oman pääni sisällä varman keinon pilata parisuhde. Sisimmissäni pelkäsin hylkäämistä erään varhaislapsuuden kuolemantapauksen vuoksi ja mittasuhteet olivat vääristyneet vaikka järjellä tiesinkin koko touhun olevan todella säälittävää. Pieni lapsi sisälläni oli pulassa. Näinpä sitten kun olin viimein alkanut kasvaa aikuiseksi uskalsin ottaa asiat puheeksi ja puhdistaa omalta osaltani pöydän niin tupakoinnin kun muidenkin salailujen puolelta. Huh kun helpotti.

Äkkiseltään tuo kuulostaa naurettavalta ja typerältä. Niinhän se toki onkin. Siitä huolimatta monet ihmiset käyttäytyvät eri asioissa lapsellisesti. Elämän varrelta on jäänyt jokin minkä on kokenut lapsuudessaan niin isoksi asiaksi ettei vielä aikuisenakaan osaa käsitellä siihen liittyviä tunteitaan. Tämän oivalluksen jälkeen alkoi avoimempi aika parisuhteessa. Vaimo ei ollutkaan enää niin ärsyttävä ja pelottava kun olin saanut omat ongelmani lapsuuden tilanteesta käsiteltyä. Kuten viisaat sanovat niin ihminen joka ei käsittele menneisyyttään elää siinä. Aloin nostaa rohkeammin kissoja pöydälle kaikista minua ärsyttävistä asioista. Pikkuhiljaa aloin tulla myös tulokseen ettei minulla ole enää halua jatkaa yrittäjänä tässä nimenomaisessa liiketoimessa. Aloin konkreettisesti ottaa askelia kohti unelmia. Horisontti oli selvempi missä haluan nähdä itseni vuosien päästä.

Olin onnistunut viimein rekrytoimaan yritykseeni huoltomiehen joka oppi hommat ja sai jotain myynninkin puolella aikaan. Aloin sitouttamaan häntä enemmän yritykseen pienen provision muodossa oheistuotemyynneistä niiden asiakkaiden osalta jotka hän oli hommanut itse. Aloin myös kertomaan avoimesti, että mitä tästä hommasta on tienattu aloittaessani ja näyttää kuinka vuosi vuodelta on menty eteenpäin. Seitsemän vuotta tasaista kasvua ja puheet mahdollisuudesta ostaa liiketoiminta pois jollain aikavälillä tulivat sitten ajan kanssa vahvistamaan kiinnostusta kaupoille. Kokonaisuudessaan prosessi kesti noin vuoden kunnes viimein teimme kaupat liiketoiminnasta. Pankkilainaa ei kaveri halunnut ottaa ja reiluna suostuin toimimaan pankkina ja tarjosin mahdollisuutta ostaa osamaksulla liiketoiminta. Tokikin asiassa painoi sekin puoli, että halusin myydä ja en välttämättä olisi saanut myytyä ilman joustoa. Kauppasumma nousi tietysti merkittävästi suoraan kauppaan verrattuna ja lopulta sain myytyä noin 50t € liiketoiminnan pois. Se oli aivan linjassa todellisuuteen kun periaatteessa ei myyty muuta kun oikeus asiakkaisiin ja muuten homma oli maahantuonnin näpeissä. Omaa rahaa olin laittanut yhdessä vaimoni kanssa vain sen minimin oman pääoman 2500€ eli oli siinä vähän kasvua tullut. Muunlaista sijoittamista en juurikaan miettinyt vaikkakin olin jo Nordnetin salkkuun muutaman satasen laittanut lepäämään. Maahantuonnin osakkeet pidin itselläni.

Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin

Ja tähän vuoden prosessiin sattui myös sellainen hauska tapahtuma kun rouvani päätti myös kertoa mitä hän oli salaillut minulta. Vaikeasti vältellen, niin kuin itselläni aiemmin rouvan suuntaan, alkoi tulla kertomusta lastenvaatteista ja kuinka niitä ei aivan kaikkia ole maksettu. Osta heti ja maksa myöhemmin ja kun niitä oli kertynyt niin varaa ei ollutkaan enää kun minimierään. Vyyhti alkoi paljastumaan minulle kokonaisuudessaan. Seuraavaan postaukseen hieman lisää näistä luotoista.

Lukuvinkki

Koska kaikesta huolimatta elämässä taloutta tärkeämpää ovat mielestäni ihmisuhteet ja perhe niin tähänkin nostan enemmän parisuhdetta käsittelevän kirjan. Läsnä ja lähellä – Seksuaalinen viisaus parisuhteessa. Kirjan sanoma oli lyhykäisyydessään se kuinka paljon tunteet ja oma käsitys itsestään vaikuttavat kykyyn olla läsnä ja lähellä. Kuinka oman elämän sukupuoliroolit ovat muovautuneet. Mitä toinen oikein odottaa mieheltä/naiselta ja mitä mies/nainen ylipäätään edustaa. Uhkaa vai turvaa, luottamusta vai petollisuutta jne. Myös pelkästään erilaiset mielikuvat erilaisista tilanteista. Onko nähty lapsuudessa hellyyttä omien vanhempien välillä? Mitä merkitsee halaus? Onko koko parisuhde valtapeliä missä toinen on voittaja ja toinen häviäjä? Kirjassa oli paljon hyviä esimerkkejä ja ainakin meidän elämään tuli paljon harmoniaa lisää. Meitä kun on niin monia erilaisia ja suhtautuminen omaan arvoon määrittää niin paljon. Viihdytkö omassa vartalossasi? Kun olet sinut itsesi kanssa rakastaen itseäsi niin vasta silloin uskallat todella rakastaa toista.

2 kommenttia:

  1. Onnistuit siis olemaan ostamatta sen viimeisen askin? Usein kaupan kassalla ihmettelen, miten ihmisillä on aina vähintään tupakkaan ja kaljaan rahaa, vaikka päällepäin näyttäisi laitapuolen kulkijalta. Valitettavan usein vanhempaa väestöä. Miksi se johtaa siihen, että kaikesta muusta tingitään, mutta päihteisiin varat vaikka pummataan?

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista! Mukava olisi voida sanoa tupakoinnin olevan taakse jäänyttä elämää, mutta ikävä kyllä tupakoitsijat ovat sitkeitä keksimään syitä. Itselläni tilanne on niin ettei juuri nyt askia ole. Välillä se kuitenkin on. Tupakointi ja alkoholi ovat usein aikuisen ihmisen "tutteja" ja ne lupaavat lohduttaa kun elämässä on milloin mitäkin. Itselle perustelen tupakointia niinkin hienosti, että erilaisiin arjen tilanteisiin saatan antaa luvan ostaa sikarit/tupakat mm saunominen kavereiden kanssa, mökkeily, eräily ja yleensäkin vain sosiaaliset tilanteet. Sitten vain askin ollessa taskussa siirtyy se työmaalle loppupolttoon ja kun sitten tiedossa on esim ikäviä työvuoroja tms niin taas on hyvä syy ostaa lisää. Kyllä riippuvainen ihminen syitä keksii :)

    Itsellä ei niinkään vahvana ole uskomus siitä etten voisi elää ilman. Yleensä riippuvaisella ihmisellä on vahva uskomus siitä ettei voisi elää ilman riippuvuuden kohdetta. Tämä vääristynyt uskomus saa ihmisen tinkimään kaikesta muusta, jotta riippuvuus saadaan tyydytettyä. Uskomus on niin vahvana, että se todella toteutuu erilaisina vieroitusoireina, joista yleisimpänä on alakuloisuus ja kireys. Aihe vaatisi ison vastauksen eikä silti tulisi valmiiksi. Riippuvuuksia on ollut aina ja tulee aina olemaankin.

    VastaaPoista