Itseä tuli tutkittua syvältä ja yhtenä teemana kolahti se
kuinka totuus vapauttaa eli kuinka paljon pienet arkiset salailut kuluttavat
energiaa. Nuoruuden tupakointi oli parisuhteen myötä sovittu yhdessä
lopetettavaksi. Vaimolla oli parempi motivaatio kun esikoista ruvettiin
odottamaan. Itsellä taas oli lukuisia epäonnistumisia. Allen Carrin Stumppaa
tähän oli luettu ja 4kk oltu vapaana. Ja uudestaan luettu ja samat 4kk
savuttomana. Aina oli tyhmyyttä aloittaa yhdellä. Olin luvannut vuosipäivänä
vaimolle, että lopetan ja tästä johtuen aina jos olin ratkennut sain kuulla
syyllistämistä siitä, että sinähän lupasit. Syyllisyys oli minuun jo lapsuudessa
sisäänrakennettu yhdessä häpeän kanssa. En siis halunnut kuulla näitä
moitteita. Yritin siis vuosia lopettaa vaimoni mieliksi. Näinpä toimin sitten
näiden ja pelon vaikutuksesta lapsen tavoin ja pyrin salaamaan tupakoinnin aina
lakon loppuessa. Ja kun yhdessä asiassa salailee niin herkästi alkaa salailla
muutenkin asioita. Jo pelkästään salatupakoinnin ylläpitämiseen liittyi
vahvasti kieroilua kun turhaan lähtee jonnekin vain siksi, että voi polttaa
vaimon näkemättä. Kuitenkin salaamisen tuoma syyllisyys tuotti mukanansa vihaa
itseä ja vaimoa kohtaan aiheuttaen välillä tunteenpurkauksia milloin mistäkin
pikkujutuista. Näiden tunteiden kanssa olin taivaltanut koko liiton. Pelko
paljastua ja saada vaimon vihat niskaan oli valtava. Tokihan jäin kiinni
silloin tällöin, mutta taitavasti onnistuin myös huijaamaan. Valheiden verkko
pelkästään savujen tähden oli niin ovelasti kiedottu, että en onnistunut
voittamaan kiinnijäämisen ja moitteiden pelkoa saatikka syyllisyyden ja häpeän
voimaa. Itseinhoa omasta heikkoudesta. Pelotti myös, että jos tämän
paljastaisin niin en enää koskaan saisi polttaa. Olin luonut tästä asiasta oman
pääni sisällä varman keinon pilata parisuhde. Sisimmissäni pelkäsin hylkäämistä
erään varhaislapsuuden kuolemantapauksen vuoksi ja mittasuhteet olivat
vääristyneet vaikka järjellä tiesinkin koko touhun olevan todella säälittävää.
Pieni lapsi sisälläni oli pulassa. Näinpä sitten kun olin viimein alkanut
kasvaa aikuiseksi uskalsin ottaa asiat puheeksi ja puhdistaa omalta osaltani
pöydän niin tupakoinnin kun muidenkin salailujen puolelta. Huh kun helpotti.
Äkkiseltään tuo kuulostaa naurettavalta ja typerältä.
Niinhän se toki onkin. Siitä huolimatta monet ihmiset käyttäytyvät eri asioissa
lapsellisesti. Elämän varrelta on jäänyt jokin minkä on kokenut lapsuudessaan
niin isoksi asiaksi ettei vielä aikuisenakaan osaa käsitellä siihen liittyviä
tunteitaan. Tämän oivalluksen jälkeen alkoi avoimempi aika parisuhteessa. Vaimo
ei ollutkaan enää niin ärsyttävä ja pelottava kun olin saanut omat ongelmani
lapsuuden tilanteesta käsiteltyä. Kuten viisaat sanovat niin ihminen joka ei
käsittele menneisyyttään elää siinä. Aloin nostaa rohkeammin kissoja pöydälle
kaikista minua ärsyttävistä asioista. Pikkuhiljaa aloin tulla myös tulokseen
ettei minulla ole enää halua jatkaa yrittäjänä tässä nimenomaisessa
liiketoimessa. Aloin konkreettisesti ottaa askelia kohti unelmia. Horisontti
oli selvempi missä haluan nähdä itseni vuosien päästä.
Olin onnistunut viimein rekrytoimaan yritykseeni
huoltomiehen joka oppi hommat ja sai jotain myynninkin puolella aikaan. Aloin
sitouttamaan häntä enemmän yritykseen pienen provision muodossa
oheistuotemyynneistä niiden asiakkaiden osalta jotka hän oli hommanut itse.
Aloin myös kertomaan avoimesti, että mitä tästä hommasta on tienattu
aloittaessani ja näyttää kuinka vuosi vuodelta on menty eteenpäin. Seitsemän
vuotta tasaista kasvua ja puheet mahdollisuudesta ostaa liiketoiminta pois
jollain aikavälillä tulivat sitten ajan kanssa vahvistamaan kiinnostusta
kaupoille. Kokonaisuudessaan prosessi kesti noin vuoden kunnes viimein teimme
kaupat liiketoiminnasta. Pankkilainaa ei kaveri halunnut ottaa ja reiluna
suostuin toimimaan pankkina ja tarjosin mahdollisuutta ostaa osamaksulla
liiketoiminta. Tokikin asiassa painoi sekin puoli, että halusin myydä ja en
välttämättä olisi saanut myytyä ilman joustoa. Kauppasumma nousi tietysti
merkittävästi suoraan kauppaan verrattuna ja lopulta sain myytyä noin 50t €
liiketoiminnan pois. Se oli aivan linjassa todellisuuteen kun periaatteessa ei
myyty muuta kun oikeus asiakkaisiin ja muuten homma oli maahantuonnin näpeissä.
Omaa rahaa olin laittanut yhdessä vaimoni kanssa vain sen minimin oman pääoman
2500€ eli oli siinä vähän kasvua tullut. Muunlaista sijoittamista en juurikaan miettinyt vaikkakin olin jo Nordnetin salkkuun muutaman satasen laittanut lepäämään. Maahantuonnin osakkeet pidin
itselläni.
Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin
Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin
Ja tähän vuoden prosessiin sattui myös sellainen hauska tapahtuma
kun rouvani päätti myös kertoa mitä hän oli salaillut minulta. Vaikeasti
vältellen, niin kuin itselläni aiemmin rouvan suuntaan, alkoi tulla kertomusta
lastenvaatteista ja kuinka niitä ei aivan kaikkia ole maksettu. Osta heti ja maksa myöhemmin ja kun niitä oli kertynyt niin varaa ei ollutkaan enää kun minimierään. Vyyhti alkoi
paljastumaan minulle kokonaisuudessaan. Seuraavaan postaukseen hieman lisää
näistä luotoista.
Lukuvinkki
Koska kaikesta huolimatta elämässä taloutta tärkeämpää ovat
mielestäni ihmisuhteet ja perhe niin tähänkin nostan enemmän parisuhdetta
käsittelevän kirjan. Läsnä ja lähellä – Seksuaalinen viisaus parisuhteessa.
Kirjan sanoma oli lyhykäisyydessään se kuinka paljon tunteet ja oma käsitys
itsestään vaikuttavat kykyyn olla läsnä ja lähellä. Kuinka oman elämän
sukupuoliroolit ovat muovautuneet. Mitä toinen oikein odottaa mieheltä/naiselta
ja mitä mies/nainen ylipäätään edustaa. Uhkaa vai turvaa, luottamusta vai
petollisuutta jne. Myös pelkästään erilaiset mielikuvat erilaisista
tilanteista. Onko nähty lapsuudessa hellyyttä omien vanhempien välillä? Mitä
merkitsee halaus? Onko koko parisuhde valtapeliä missä toinen on voittaja ja
toinen häviäjä? Kirjassa oli paljon hyviä esimerkkejä ja ainakin meidän elämään
tuli paljon harmoniaa lisää. Meitä kun on niin monia erilaisia ja suhtautuminen
omaan arvoon määrittää niin paljon. Viihdytkö omassa vartalossasi? Kun olet
sinut itsesi kanssa rakastaen itseäsi niin vasta silloin uskallat todella
rakastaa toista.
Onnistuit siis olemaan ostamatta sen viimeisen askin? Usein kaupan kassalla ihmettelen, miten ihmisillä on aina vähintään tupakkaan ja kaljaan rahaa, vaikka päällepäin näyttäisi laitapuolen kulkijalta. Valitettavan usein vanhempaa väestöä. Miksi se johtaa siihen, että kaikesta muusta tingitään, mutta päihteisiin varat vaikka pummataan?
VastaaPoistaKiitos kommentista! Mukava olisi voida sanoa tupakoinnin olevan taakse jäänyttä elämää, mutta ikävä kyllä tupakoitsijat ovat sitkeitä keksimään syitä. Itselläni tilanne on niin ettei juuri nyt askia ole. Välillä se kuitenkin on. Tupakointi ja alkoholi ovat usein aikuisen ihmisen "tutteja" ja ne lupaavat lohduttaa kun elämässä on milloin mitäkin. Itselle perustelen tupakointia niinkin hienosti, että erilaisiin arjen tilanteisiin saatan antaa luvan ostaa sikarit/tupakat mm saunominen kavereiden kanssa, mökkeily, eräily ja yleensäkin vain sosiaaliset tilanteet. Sitten vain askin ollessa taskussa siirtyy se työmaalle loppupolttoon ja kun sitten tiedossa on esim ikäviä työvuoroja tms niin taas on hyvä syy ostaa lisää. Kyllä riippuvainen ihminen syitä keksii :)
VastaaPoistaItsellä ei niinkään vahvana ole uskomus siitä etten voisi elää ilman. Yleensä riippuvaisella ihmisellä on vahva uskomus siitä ettei voisi elää ilman riippuvuuden kohdetta. Tämä vääristynyt uskomus saa ihmisen tinkimään kaikesta muusta, jotta riippuvuus saadaan tyydytettyä. Uskomus on niin vahvana, että se todella toteutuu erilaisina vieroitusoireina, joista yleisimpänä on alakuloisuus ja kireys. Aihe vaatisi ison vastauksen eikä silti tulisi valmiiksi. Riippuvuuksia on ollut aina ja tulee aina olemaankin.