Yhteiset rahat - Parisuhde

Parisuhteen alku oli kaikin tavoin ihmeellistä aikaa ja opettelua yhteiselämään. Rahaa tuli kummallekin kohtuullisesti, mutta kaikki tuntui olevan hyvin helppoa myös kuluttaa. Osasin säästämisen, mutta kun tienasin mielestäni liian vähän ja olin velkainen niin en siinä onnistunut. Ensimmäinen autoni kesti nelisen kuukautta ennen kun se kailahti kesken matkan savupilveen. Autot oli tämänkin jälkeen muutaman satasen ritsoja eli kulueriä riitti. Elämästä nautittiin ja tulevaisuutta suunniteltiin. Kihlattuni näytti varastomiehelle ilmoitusta myyntihommista ja kohta olinkin jo tienaamassa provisiohommissa. Lapsuudenkodista kantautui isän huoli korviini kuinka minun nyt käy kun ei ole leivästä tietoa. Olin hypännyt tyhjän päälle tuntemattomaan ja ymmärrystä en siitä saanut. Ala oli haastava oppikoulu ja ensimmäinen puolikas menikin opetellessa ja muutamalla kaupalla. Sitten syksyllä koko homma tuntui menneen jäihin. Asuntomarkkinat ei enää liikkunut ja provisiot jäi koko konttorilla huonommiksi ja varsinkin tuoreelle välittäjälle tämä oli kuolinisku kun esikoinenkin syntyi elämää ilostuttamaan. Esikoisen syntymän lähestyessä täytyi myös puolisoni jäädä äitiyslomalle ja tulot pienenivät. Rahasta oli koko vuosi niukkaa ja talouselämä oli vain selviytymistä. Kuitenkin näihin aikoihin katsoimme yhdessä kauppalehden sivuja ja valittiin umpimähkään omat osakkeet tarkoituksena seurailla miten kävisi jos oikeasti laittaisi tänne rahaa. No seuranta jäi todellisuudessa tekemättä, mutta kuvastaa ajatusmaailmaa ettei pörssistä ymmärretty yhtään mitään. Näihin aikoihin olin aktiivinen huutonet myyjä jolloin realisoin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Mitään kallista en omistanut, mutta euro sieltä ja euro tuolta kasvatti mukavan puron millä sai sitten sitä apetta pöytään, tai edes sen kuuluisan makkaran leivän päälle. Välittäjän ura jäi vuoteen ja tästä lähdettiin rakentamaan uutta hakien omaa myyntipaikkaa. Erinäisten kokeilujen jälkeen löysin vakaamman toimen jossa tienasin hyvin, mutta sitten tulikin eteen tilaisuus, jota en halunnut jättää käyttämättä.

Minut haluttiin yrittäjäksi ketjuun hoitamaan omaa maakuntaa. Toiminta oli jo alkanut, mutta vanha yrittäjä halusi siitä irtautua. Tehtävän vastaanottaminen vaati muuttoa noin 400km päähän ja velkaantumista. Harkittuamme asiaa perheenä totesimme sen olevan hyvä juttu. Sormi keskelle maakunnan karttaa ja kun sormen alle jäi nimeltä tuttu kasvava kaupunki oli tuleva asuinpaikka päätetty. Niin lähdettiin kohti tuntematonta. Vanha kaupungin vuokrakämppä oli jäämässä puoleksitoista kuukaudeksi tyhjilleen meidän piikkiin, jolloin tein riskiliikkeen ja hommasin netistä siihen nuoren tytön alivuokralaiseksi meidän loppuvuokran ajaksi. Sain sillä kuluja vähän katettua ja ilmeisesti kaikki oli mennyt ihan hyvin, kun kaupungilta ei tästä koskaan mitään kuulunut. Mitäköhän kaikkea olisi voinut tapahtua jos vuokralainen olisikin tehnyt jotakin hallaa kämpälle? Visioita siis oli rahantekoon pikkujutuissa ja aina optimistisesti uskottiin kaiken menevän hyvin. No uusi kaupunki ja uusi maakunta oli otettava haltuun ja homma saatava toimimaan kannattavasti. Alkuun sain tuetusti aloittaa ”koeyrittäjyydellä” 1.500€ takuupalkalla. Elämä hymyili kun olin nyt yrittäjä. Olin tullut yhdeksi niistä menestyjistä. Tämä oli köyhän mökin pojalle kova juttu. Vasta vähän päälle 20 ja jo oma firma. Huikeeta.

Lukuvinkki

Kun myynnissä tapaa päivittäin uusia persoonia ja parisuhde on tuore niin siinä on kasvun paikka osata luovia päivittäin erilaisten luonteiden seurassa. Leila ja Olli Valtosen Yhdeksänkulmainen peili saapui elämääni näihin aikoihin. Ideana on yhdeksän persoonallisuustyyppiä joilla kaikilla on omat selviytymisstrategiat elämästä selviytymiseen. Kun oli löydetty oma seiskatyyppi ja vaimon kutostyyppi alkoikin moni asia loksahdella paikalleen. Selkisi, että kun rouva toppuuttelee ideoitani johtuukin se elämän katsomisesta pelkojen kautta ja kun minä taas villinä visioin eteenpäin niin minulle pelko kuuluu elämän peruselementteihin. Vauhtia ja jännitystä on oltava. Yksi tärkeä huomio oli myös todeta, että kutonen vastaa lähtökohtaisesti aina ensin ei ja seiska taasen kyllä tai pikemminkin luultavasti. Kaikki mahdollisuudet on siis aina ollut itsellä hyvä pitää auki. Seiska ei myöskään pidä kynttilää vakan alla vaan jakaa tietoa maailmalle avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Ihme kyllä kaikkia tämä ei tuntunut kiinnostavan. Sellaisen huomion sitä sai tehdä omassa lähipiirissä. Suosittelen lämpimästi tutustumaan aiheeseen vaikka aluksi testin kautta. Numeroihin kannattaa kuitenkin suhtautua niinkun muihinkin testeihin eli suuntaa antavina. Kun asiaan on perehtynyt kunnolla saa siitä paljon myös auki itsetuntemusta. Aihepiiri on valtava ja siitä pitäisi kirjoittaa oikein laaja kirjoitussarja, jotta sen saisi auki kunnolla. Tutustukaapa aiheeseen tai kysykää lisää.

KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA varatonsijoittaja@gmail.com                      -KIITOS-