Alkuajat yrittäjänä

Into piukeana tehtiin duunia ja koeyrittäjyys vaihtui omaan osakeyhtiöön. Hommaan sain Finnveran starttirahan. Kaikki oli juuri niin kuin piti ja myynti maistui. Uusia asiakkuuksia syntyi ja palvelusta saatavat tulot kasvoivat. Ja kun rahaa oli enemmän ei rouvalle kelvannut enää 1500€ tili. Eikä minullakaan sitä vastaan ollut, että rahaa oli enemmän käytössä. Kaikki mitä tuli perheen tilille meni sen siliän tien. Firman tilille ei myöskään kertynyt mitään kun kaikki ylimääräinen meni palkkana. Yritin ehdottaa tasaista palkkaa, mutta aina jos firman tili oli hyvä oli rouvalla joku pakollinen hankinta edessä ja myönnyin nostamaan isomman palkan. Ulkomaan reissu sattui myös ensimmäiseen syksyyn yrittäjänä ja kun oli itse palkanmaksajana oli mukava maksaa vähän reissurahaa. Samaan aikaan kävikin niin, että pienellä porukalla irtauduttiin ketjusta ja alettiin rakentaa kilpailevaa maahantuontia. Tulot tippuivat runsaasti ja palkanmaksussa alkoi ilmetä ongelmia. Onneksi oli starttiraha silloin.

Tähän yrittäjäuran alun saumaan alkoi myös unelma omasta kodista konkretisoitua. Pankkien kanssa oli ongelmia kun vasta alkanut yrittäjä ilman säästöjä naurettiin pihalle. Ratkaisuksi löytyi rouvan puolelta pienen kunnan pankki ja appivanhempien suhteet ja pantiksi heidän kesämökki. Rakennusprojekti suunniteltiin ja tontti ostettiin kun kunta näytti rakentamiselle vihreää valoa poikkeusluvalla. No ympäristökeskus valitti ja vuosi vatvottiin ja hylky tuli. Onneksi välittäjänä hommattu kokemus oli saanut minut vaatimaan kauppakirjaan lausetta, että kauppa puretaan ja rahat palautetaan mikäli rakennuslupaa ei myönnetä. Huh. Takkiin tuli byrokratian kulut sekä joitain korkojen mittauksien kuluja. Talo oli myös piirretty ja kuvat meillä ja niistä tuli takkiin nelinumeroinen summa. Uuden tontin metsästykseen ei kuitenkaan lähdetty vaan ostettiin vanha -80 luvun lopun omakotitalo. Alkoi aika omistusasujana.

 Lainaa saatiin 200t ja siinä oli laskettu mukaan tulevat viemäröintikulut kun kunnalla oli vaatimus alueen asuntojen liittymisestä viemäriverkostoon. Auto tuli päivitettyä uudelle vuosituhannelle samasta lainasta ja jotain remonttiakin tehtyä kotiin. Pian olikin laina syöty ja viemäröinti tekemättä. Elämänlaadusta ei tingitty vaikkakin niin toivoin. Uusi maahantuontiyritys lähti nollista kilpailemaan alalla niin palkanmaksukyvyssä oli ongelmia ja asuntolainalla taidettiin muutama palkkakin sitten maksaa. Osattiin kyllä elää leveästi. Perhekin kasvoi ja vaimoa rupesi kiinnostamaan lastenvaatteet. Nimenomaan ne laadukkaat ja kestävät. Ja hintaviahan ne tietenkin oli. Rahankäyttö oli kädestä suuhun riippumatta käytettävissä olevista varoista. Isoimmillaan kuukausipalkka nelosella vaikka todellinen tasainen maksukyky olisi ollut ennemminkin 2000 paikkeilla. Tätä maksaen olisi kassa karttunut ja palkkaa voinut maksaa myöhemmin enemmän taikka isompia osinkoja. Isompia ostoksiakin tehtiin kun niitä oli kuulemma pakko saada ja kun itsekin olin helposti myöntyvää sorttia. Näihin ratkaisuna oli osamaksut. Korkoa korolle toimi väärään suuntaan. Mitä sitä ei rakkauden eteen olisi tehnyt. Jos "kielsin" jonkun hankinnan oli marttyyri vastassa ja tuntui pahalta niin helpompi oli uhrautua. Itsehän usein sanoin viimeisen sanan, mutta se oli turhan usein kyllä. Vaimo sai tahtonsa läpi vaikkakin omien sanojen mukaan hän ei koskaan saanut mitään. Sillä oli hyvä pitää syyllisyyttä ilmassa mikä muutenkin kukoisti kun tupakoin vaimolta salaa nuhteiden pelossa. Tämä salailu osaltani aiheutti kireyttä ja ongelmia parisuhteessa ja rouvalla oli omat syynsä kiukutteluun. Sisäisestä lapsesta en tuolloin tiennyt mitään emmekä rouvan kanssa ymmärtäneet parisuhteemme kieroutunutta dynamiikkaa.

Kirjavinkki

Kun talous on mennyt väärään suuntaan niin luontevaa on silloin todeta ettei talouskirjat ole löytänyt vielä tätä taloa. Toki poikamiehenä joskus olin lukenut jotain Tulevaisuuden Valuutta yms verkostomarkkinoinnin psyykkauskirjallisuutta jokusen oppaan. Tähän kohtaan kirjavinkiksi tuleekin sitten Rakkauden Kieli niminen kirja, joka onkin enemmän näitä parisuhteen korjaamiseen tähtääviä teoksia. Hieno kirja joka auttoi taas laajentamaan omaa hiekkalaatikkoa. Lyhyesti siinä ideana oli se, että meillä jokaisella on olemassa rakkauden kieli jota toteutamme toista kohtaan. Toisella vaan on harvoin sama kieli niin hän taas toteuttaa toista tapaa. Kumpikin on omasta mielestä tehnyt rakkauden tekoja ja kumpikin sitä mieltä ettei toinen niitä ole tehnyt, koska kieli on väärä. Eli parin alkaessa rakastua ensi kerran on siinä suhteessa lähestulkoon näitä kaikkia kieliä (myönteiset sanat, lahjat, palvelukset, kahdenkeskinen aika ja fyysinen kosketus) jolloin tarpeet tyydyttyvät. Suhteen jatkuessa yleensä vähenee nämä rakkauden teot ja toiselle aletaan tekemään niitä tekoja mitä itse kaipaa. Kun kumpikin on jatkanut näin hetken niin tankit on molemmilla tyhjät ja seuraa tiuskimiset toiselle. Pihvinä on ymmärtää, että se mitä eniten kaipaat on se mitä toiselle rakkaudella teet ja kun ymmärrätte toisen kieltä niin osaatte tehdä niitä asioita mitä toinen oikeasti toivoo ja tarvitsee. Koettu on ja edelleen nämä on hyvä muistaa ja pitää mielessä.

KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA varatonsijoittaja@gmail.com                      -KIITOS-