Nyt tätä kirjoitellessa on kolmisen viikkoa ihmetelty uusia maisemia ja uutta vuokrakotia, joka kylläkin on 70-luvun talo ettei nyt sentään uutuuttaan kiiltele. Muutto yli 10 vuoden asumisen jälkeen omakotitalosta isolla porukalla 200km päähän ei ole mikään pieni urakka, mutta niin vain se sujui kun minibussista otti kaikki koppitilan penkit pois ja isohkolla peräkärryllä ajeli muutamia reissuja edestakaisin. Kova rupeama se oli, mutta nyt on tilanne niin ettei vanhassa kodissa ole juurikaan tavaraa ja vain autotallin tyhjäys edessä. Onneksi senkin ennen myynnin aloitusta järjesteli ja hävitti suuren määrän romua pois niin pitäisi olla ihan tehtävissä sekin operaatio.
Uudella paikkakunnalla vaimo aloitti opiskelun ja lapset koulun sekä pienimmät päiväkodin. Ite sain vanhan firman kautta sisäisen siirron ja jatkan samoissa hommissa saman konsernin alla. Kaikkien haasteiden lisäksi uuden kaupungin uudet bakteerikannat saivat tietenkin porukan yksi kerrallaan ottamaan pienen flunssajakson, joka osittain edelleen päällä eikä tietenkään flunssaista lasta saa päivähoitoon viedä varsinkaan tänä aikana. Kirsikkana kakussa pojan luokkakaverilla oli positiivinen koronatulos ja meille se tarkoitti tietenkin mahdollista altistumista ja pojalle 2vkon karanteenia ja etäkoulua. Testeissä käyty ja koronaa ei ollut. Arjen sujumista helpotti kuitenkin se ettei työnantaja halunnut minuakaan paikalle ennen kuin testitulokset on selvillä ja kun vasta tänään sain tiedon niin sopivasti alkaa huomisesta parin päivän vapaat. Yhteensä saikin viettää sitten reippaan viikon koronakaranteenissa kotona.
Kun kerta talous on ollut blogin kantavana teemana niin kerrottakoon sijoitusrintamalta uusin muutos. Uskoin koronakevään dippauksen olevan vasta esimakua ja missasin kaikki kevään ostopaikat kun uskoin syksyllä tulevaan toiseen aaltoon ja sitä kautta pörssin syvempään kuoppaan. Kun kurssit nousivat koronaa edeltävälle tasolle teinkin muutamasta voitollisesta sijoituksesta stoploss toimeksiannot valmiiksi jouluun asti etten putoa taas pohjalle niin kuin keväällä kävi. Tänään sitten puhelimen näytöllä olikin ilmoitus Huhtamäen osakkeiden myynnistä. Tämä se on hienoa sijoittamista kun ei edes kurki pörssiä niin robotit hoitaa sen ettei tarvi putoavissa puukoissa mennä syvälle pohjille asti. Huhtamäen osalta myyntisyynä oli myös se, että halusin siirtää tämän omistuksen mielummin osakesäästötilin puolelle. Eri asia onkin nyt ostanko sitä takaisin jossain kohtaa vai jotakin aivan muuta. Ostilla nyt makaakin rahaa tuottamattomana kun minä se vain pohdin tuleeko sitä laskua vielä vaiko ei. Rahastojen kanssa kuitenkin markkinoilla mukana ja onhan siellä vielä niitä tappiollisia osakkeita arvo-osuustilin puolella. Hirveästi vain polttelee tehdä ensimmäinen osto ostin puolella kun kerta siellä rahaa on turhan panttina. Vaan jospa se pörssi vielä laskis ennen vuodenvaihdetta....
Okt vanhalla paikkakunnalla on nyt ollut kolmisen viikkoa tyhjillään. Vuokralle olisi ollut tulija tiedossa muttei hirveästi houkuta vuokrata okt kun etäisyyttä valvoa tilannetta liikaa. Vanhalle asuinpaikalle tuskin kovin usein kulkua ja vuokralaista ei silloinkaan voi turhanpäiten häiritä niin näin myynnin järkevämmäksi. Tarjous kohteesta on nyt saatu ja siinä ehtona kuntokartoitus joka suoritetaan alkukuusta. Olen laskenut kokoajan asunnon mukaan nettovarallisuuteen ostohinnalla ja nyt näyttänee siltä, että kaupanteon jälkeen kun otetaan pois kuntokartoitus ja välityspalkkio niin saamme enemmän kuin mitä itse maksoimme. Kuitenkin vasta tehdyt isot remontit nostivat lainoja niin rankasti, että nettovarallisuuden osalta mennään isosti alaspäin. Tässä onkin hyvä viisastella kuinka Kioysakikin neuvoo ettei asuntoa kuulu laskea mukaan nettovarallisuuteen, koska se on kuluerä. Niinhän se tosiaan on. Tästä huolimatta tulen jatkossakin laskemaan omistusasunnon mukaan nettovarallisuuslaskelmiin vaikkakin asuntokauppojen mennessä maaliin tulemme olemaan muutaman vuoden vuokralla ilman omistusasuntoa joten mieli voi muuttua matkalla.
Raha-asiat on nyt kuluneen vuoden osalta mennyt paljon enemmän mutu-osastolla kuin pitkään aikaan. Alkuvuodesta jäi merkkaamatta tuloja ja menoja ja sitten keväällä oli evakkomuutto ja pitkänsitkeä selkäkipu jonka aikana en oikeastaan 2-3 kuukauteen käynyt tietokoneella kertaakaan. Puhelimella tuli selattua se mitä tuli ja tämä on oikeastaan jäänyt hieman päälle. Tietokoneen käyttö on ollut minimaalista koko tämän vuoden. Ja se tarkoittaa luonnollisesti sitä ettei minulla ole dataa kasassa koko vuodelta. Vaimo on kuitenkin uutterasti merkannut omia tuloja ja menoja ja jos jossain kohtaa innostun kirjaamaan vuoden ajalta tiliotteet niin melko kattava tilanne on edelleen saatavissa kasaan. Nettovarallisuuden laskun olen ajatellut tehdä jossain kohtaa kun oikeasti selviää nykytilanne kun okt myyty. Lisäksi nyt asutaan keskusta-alueella niin on tullut sellainen ajatus josko luopuisi toisesta autosta ja ostaisi sen tilalle sähköpyörän. Näin saisi eurojakin säästöön.
Tässä on nyt vedetty sellainen viimeiset 12 kk, että sen ajan olisin mielelläni elänyt jotenkin toisin. Tasan vuosi sitten oli meillä keittiö muovitettuna ja kuivauksessa ja sen jälkeen en edes muista hetkeä ettei olisi ollut jotakin huolehdittavana ja kuormittamassa aivokapasiteettia. Viime viikon loppuna olin toki neljän päivän ruskaretkellä hyvässä seurassa, että siellä nyt oli aika rauhaista. Mitä nyt tunturissa juttelin välissä välittäjän kanssa ostotarjouksesta. Toiveissa nyt elämän tasaantuminen uudelle paikkakunnalle ja pikkuhiljaa sitä voisi alkaa taas aktiivisemmin viedä sijoitustoimintaa sekä yrityksen, että oman salkun kanssa eteenpäin. Tänään kaikki on hyvin.
KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA varatonsijoittaja@gmail.com -KIITOS-
Mukavaa että olet palannut takaisin bloggailun pariin!
VastaaPoistaItse olisin elänyt vuodet 2016 - 2019 toisin. Toisaalta, nyt näyttää olevan valoa tunnelin päässä. Jälkikäteen ajateltuna nuo huonot vuodet johtivat minut tähän, ehkä näin käy sinullekkin.
Ei tietenkään kannata juhlia heti kun näkyy valoa tunnelin päässä, pitäisi päästä kokonaan pois tunnelista :D
Joo kyllä tämä bloggailu varmasti tässä mukana pysyy kun saa samalla haastaa omaa ajattelua ja toimintaa sekä saa fiksuja kommentteja!
PoistaSinulla on ollut sitten useampi vuosi toisin elettävänä ;) Niinhän se vain on, että kaikesta kokemasta syntyy nykyisyys ja turha niitä on jossitella sen enempää. Jos olisin aloittanut sijoittamisen jo nuorena poikana olisin jo rikas.... Turhaa ajanhukkaa pohtia näitä. Ehkäpä kaikkein fiksuinta on hyväksyä elämän tunnelit ja nauttia niistä päivistä milloin kaikki on hyvin :)
Olipa mukava huomata että oot oalannut linjoille! Vaikka kyllä heikkohermosemman niskaa hiukan hiosti lukea näitä sattumuksia mitä teillä on kohdalle osunut. Toivon kanssasi, että elämä rauhottuu. Melkein naurattaa kun tiedostaa että tässä torpassa ainakin vauhti vain kiihtyy vuosi vuodelta.
VastaaPoistaSamoilla linjoilla kanssasi sijoitusrintamalla. Kevään dipissä odottelin pahempaa romahdusta ja olenkin ollut siitä asti hiukan pessimistisemmällä sijoitusasenteella. Tuntuu, että enää ei tapahdu sillä rintamalla juuri mitään mielenkiintoista eikä ainakaan positiivista. Silläpä olenkin ottanut vähän lunkimmin ja lisäillyt vain rahasto-osuuksia hitaaseen tappotahtiin. Jotenkin kulukuri on höltynyt meilläkin ja ei ole tullut seurattua toukokuun jälkeen menodataa juurikaan. Harmittaa osittain, mutta tiedostan syynkin. Jos tulot jossain vaiheessa nousee on mukavaa kun voi jatkaa saman summan säästämistä ja elää leppoisammin kuin aiemmin. Viksumpi säästäisi erotuksen, mutta on kyllä ollut helpompaa stressin suhteen kun rahat riittää paremmin. Jospa sitä vielä innostuisi taas suitsimaan jossain vaiheessa.
Ja mukava kuulla, että blogi jatkaa elämän karikoista huolimatta. Tsemppiä!
-laurisson
Kiitos kommentista! Nythän on päällä nuo jenkkien sirkukset, että jospa sieltä tulisi sitä oston paikkaa... Toivoa sopii.
PoistaTurha kait se on ressata näitä seurantoja jos elämä muuten soljuu ja rahat piisaa. Seurannat on sijoittajaa varten mutta sijoittaja ei ole seurantaa varten :) Kyllä näitä seurantoja tullaan edelleen tänne tekemään, mutta juuri nyt ei ole sen aika.
Sain eilen elämäni ensimmäisen perintätoimiston laskun vajaan 2000€ summalla. Kyseessä on vesivahingon johdosta käyty 2kk evakkomatka vanhaan suurehkoon omakotitaloon ja tästä seuranneet ongelmat vuokranantajan kanssa. Yksityinen, eläkeläinen, vanha tunnesiteinen lapsuudenkoti, 70-luvun kulunut parketti paksulla vahalla, repsottavat tapetit samalta aikakaudelta, Vuokranantajan eläkepäivät etelän auringossa keskeytyi keväällä, koronakaranteenissa aikaa miettiä elämää (katkeroitua) ja tähän kaikkeen muuttaa iso lapsiperhe. Meinattu meiltä periä uusi lattia ja tapetit yms. Onneksi siellä on vakuutusyhtiön edustaja käynyt ja sitä myöten asiat selvät, mutta kaiken huipuksi tuli vielä monen kuukauden viiveellä vaatimus maksaa hänen vuokratulonmenetyksensä kun ei ole saanut meidän jälkeen vuokralaista heti.... Kaikkea sitä ja kun vain toivoo helpompaa tulevaa vuotta :) Onneksi yhdellä viestillä ja puhelulla voi asian riitauttaa ja sitä kautta asia etenee omalla painollaan eikä perinnästä tarvitse huolehtia.