tiistai 25. syyskuuta 2018

Velkavivun onni ja autuus

Velasta puhutaan paljon ja mielipiteet siitä liikkuvat usein laidasta laitaan kertojan omasta tilanteestaan käsin. Itselleni jäi jo nuorena jonkun sanonta mieleen mitä olenkin pyrkinyt käyttämään "mitä enemmän lainaa nuorena sitä vauraampi vanhana". Ehkä tämä sanonta olisi vaatinut hieman tähdennyksiä nuoren pojan mieleen, mutta on se toisaalta aivan totta edelleen. Lainan laatu on tietenkin olennainen. Omassa taloudessa olemme saattaneet ostaa kalliimman kulutushyödykkeen osamaksulla juuri tätä sanontaani vasten peilaten. Olen ajatellut niin, että saan kalliimpia asioita itselleni kunhan vain uskallan ottaa niitä vasten lainoja eli nykyajan helppoudella osamaksuja. Eihän niitä osamaksuja samalla tapaa edes tajua lainoiksi ajatella. Perustelin sen niin, että kalliimmat tavarat jää saamatta muuten kokonaan, koska ikinä ei ole niihin tarpeeksi rahaa. On ne uskomukset vaan niin mukavia seuralaisia :)

Nyttemmin blogin lukijat ovat suurin piirtein kärryillä miten oma tarina on edennyt ja sen voi lukea kahlaamalla vanhemmat postaukset läpi. Ehkä jotakin on matkan varrella muuttunut ja tällä hetkellä ainoat lainat on okt-laina sekä Oy:n lainat halleihin. Okt-laina ei ehkäpä nykyviisaudella olekaan niin järkevä sijoituslaina kun aikaisemmin olen itselleni perustellut. Kyllähän se tietenkin on järkevämpää maksaa itselle kun vuokraa, mutta näissä on aina omat juttunsa mitkä täytyisi ainakin omalle jälkikasvulle opettaa. Tässäkin asiassa aika on ystävämme ja mitä nuorempana aloittaa sitä parempi.

Esimerkin kautta kun miettii tilannetta niin ostaessasi 18v yksiön hintaan 50t on laina verrattain pieni. Tähän summaan kun tekee lyhennyksen esim 1000€ tasalyhennyksellä sis. korot on oikean lyhennyksen summa paljon suurempi kuin esim jos lainan summa olisi 200t ja sama 1000€ tasalyhennys. 2% korolla vuodessa maksaisit 50t asunnosta 1000€ korkoja ja 200t asunnosta 4000€. Asut vaikkapa yksiössä 4v. jolloin olet lyhentänyt asunnosta lainaa jo 44t ja maksanut korkoja tässä ajassa vain 4000€. 200t asunnossa oletkin lyhentänyt samassa ajassa vain 32t lainaa ja maksanut korkoja jopa 16t. Pienempi velka lyhenee siis samalla euromääräisellä satsauksella reilusti nopeampaa. Oletetaan että esimerkkihlö vakiintuu parisuhteeseen ja myy yksiönsä 6000€ voitolla on hänellä kaksiokaupoille mennessään 50t potti taskussaan ja hän voi taas ottaa vain pienen nopeasti lyhentyvän lainan. Pointti tuli varmasti selville ja itse kuulun tuohon kategoriaan joka lähti suoraan ensiasuntona okt asumaan isolla 100% lainalla. Oikeastaan lainamme oli jopa enemmän kuin mitä olisimme myydessä saanut. Iso vipu on siis toisaalta vain hidastanut meidän matkaamme. Oi kun olisi joku opettanut taloutta jo nuorena ;)

Paljon puhutaan velkavivun käytöstä jokaiselle sopivana vaihtoehtona. Onhan toki osa totuutta, että kun ei omista mitään niin ei ole mitään menetettävää. Toisaalta silloin sitä vasta onkin. Kun omistat jo oman asunnon ja otat 100% vivun sijoitusasuntoon niin ongelmien kasaantuessa voit vain myydä sijoitusasunnon pois vaikka tappiolla ja jatkaa elämää omassa asunnossa. Köyhä riskisijoittaja tekee taloudellisen konkurssin vastaavassa tilanteessa ja saa kenties maksuhäiriömerkintöjä yms. Köyhä ottaa aina isoimman riskin lähtiessä käyttämään velkavipua. Silti juuri köyhempien pitäisi sitä eniten uskaltaa käyttää, koska sillä saa niin isosti vetoapua omaan talouteen. Pankit taas ei välttämättä ole samaa mieltä ja velkavipua voi olla vaikea saada mikäli ei ole vakuuksia. Laskelmat kuntoon ja puskuria tilille niin laina on toki paljon helpompi saada.

Omaan talouteen en toistaiseksi uskalla velkavipua ottaa lisää. Okt missä itse asut ei ole kovinkaan tuottava sijoituksena vaan sen hyöty pitkässä juoksussa on varallisuuden kasvu ja halvempi asumismuoto. Varsinaisesti se ei koskaan tuota lisää rahaa muuten kun arvonnousun kautta. Meillä on menty hulluina vuosina taloudessa väärään suuntaan ja vipumme on vieläkin asunnossa ostohintaan peilaten 85%. En ole oikeastaan edes yhtään varma tulemmeko saamaan asunnosta edes tuota ostohintaamme. Tilanteemme on nyt toki se ettei pienempi asunto ole oikeastaan vaihtoehto. Halvempia taas joutuu etsimään aika paljon kauempaa keskustasta. Maksetaan tätä nyt vielä siihen saakka kunnes joku tämän ostaa ja rakennetaan sitten isompi talo ja otetaan vielä isompi laina. Ei ole helppoa tämä kun näitä ei suunnitellut nuorena paremmin ;)

Osakeyhtiöllä taas on nyt velkavipua vähän alle 60%. Siitä pankin vipua on vain 15% ja loput on yhtiölainan tuomaa vipua. Oy:n vipua olisin taas aivan valmis jopa kasvattamaan ja mahdollisesti vuodenvaihteessa tulen niin tekemäänkin. Tässä tapauksessa näen vivun tuomat mahdollisuudet paljon suurempina. Yksi kohteista on velaton ja kahdesta muusta tuo velkavipu sitten muodostuu. Näissä kahdessa OPO:n saa tuplattua noin viidessä vuodessa. Tämä on niin iso porkkana, että sen näen järkevänä riskinä. Olkoonkin, että korot voi nousta. Voi tulla tyhjiä kuukausia. Riskejä on aina. Olen pyrkinyt riskejä minimoimaan jo ostaessa ja pyrkinyt pitämään reilua kassaa mikä kestää pidempiäkin jaksoja heikompaa vuokrausastetta. Toistaiseksi kaikissa kohteissa kassavirta positiivinen.

Lopputulemana on todettava, että vanha sanonta "mitä enemmän lainaa nuorena sitä vauraampi vanhana" pitää edelleen paikkansa kunhan lainan tyyppi on tuottavaa ja riskit on minimoitu. Liian riskisellä velkavivulla ja huolettomuudella voit joko onnistua isosti tai pettyä pahasti. Monet nykyiset sijoituksen hehkuttajat ovat ottaneet isoja riskejä nousumarkkinaan ja onnistuneet. Nyt jos kopioit nämä menestystarinat ja lähdet samoin liikenteeseen voikin käydä niin, että laskumarkkina alkaa ja se on menoa sitten. Älä kopioi koskaan ketään suoraan vaan mieti aina oma riskinsuojaus. Miten sinä näet vivun käytön tänä päivänä?


KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA 
varatonsijoittaja@gmail.com                      -KIITOS-

6 kommenttia:

  1. Olipa hyvä postaus. Samaa mieltä, voi kun joku olisi opettanut talouden hallintaa ja opastanut rahankäytössä ollessani huomattavasti nuorempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Aina olisi parasta kun olisi aloittanut oikeastaan minkä tahansa projektin jo kauan sitten. Seuraavaksi paras päivä onkin tänään ;) Vaikkei meille olla kaikkea kerrottu nuoruudessa niin pääasia, että tiedämme sen nyt. Jotkut ei herää taloutensa korjaamiseen missään vaiheessa elämää. Ja itselle tärkeintä on se kuinka paljon helpompi tänään on hengittää ja kuinka voin parantaa läheisteni elämää mm. äitini ja lasteni :)

      Poista
  2. Itse edustan velan ottamisen osalta toista ääripäätä jolle velanotto on ollut kaikin keinoin kaihdettava asia.

    Olen aina välttänyt velanottoa ehkäpä siksi että tajusin jo nuorena tiettyjen asioiden olevan sen verran kalliita ettei niihin olisi muuten ollut varaa paitsi silloin kuin olisin suurissa veloissa. Tästä asenteesta yhdistettynä hyvään tulojen kasvuun varallisuutta aikanaan karttui kuin huomaamatta kun omat elintottumukset oli ja ovat pitkälti edelleen maltillisia.

    Olen viime vuosina pohtinut velkavipua sijoitusmielessä tiedostaen sen mahdollistavan nopeamman vaurastumisen. Mutta jokin omassa mielessä vaan pistää edelleen vastaan. Velkavipu oikein käytettynä on erinomainen apuri ja toivoisin pääkopan antavan siihen itselleni mahdollisuuden.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostat siltä kun olisit onnellisessa tilanteessa. Velaton, hyvin toimeentuleva ja vauras. Nukut varmasti yösi levollisesti kun velat ei valvota eikä talous muutenkaan tuota huolta. Toki muilla elämänalueilla voi jotakin olla, mutta pysytään taloudessa ;)

      Ehkä kysyisin itseltäni sen mitä oikeastaan tarvitsen enemmän? Onko vaurastuminen nopeammin oikeasti tavoittelemisen arvoista? Eikö riitä, että voit velattomana jatkaa vaurastumista?

      Velkavipu on kuten itsekin totesit erinomainen apuri oikein käytettynä. Pääkopassasi ei varmasti ole muuta vikaa kun väärä rahatarina. En tiedä kenen tarinaa sisälläsi kerrotaan, mutta ainakin sen tarinan kertoja on peloissaan. Luottamus elämän kantamiseen taitaa puuttua. Tämä nyt täysin keittiöpsykologiaa kun emme tunne yhtään, mutta ehkä löysit tuosta jotakin itsestäsi tai sitten et. Varmaa on, että rahatarinasi on omien uskomustesi summaa ja sen voit muuttaa halutessasi vähemmän velkaa pelkääväksi. Onko se sitten kaiken tämän arvoista vai onko nykyisellään jo hyvä? Senpä tiedät vain sinä itse :)

      Poista
  3. Vakuuksia on pakko olla ja järkevintä niiden hankinta on aloittaa omasta asunnosta. Vakuuksia vapautuu lainan maksun myötä ja arvonnousun kautta (kasvupaikkakunnat) sitten vaan vakuuksia työhön. On tosi paha lähteä ostamaan isompaa perheasuntoa tai sijoitusasuntoakaan ellei ole vapaata vakuutta tarjota heti kärkeen pankissa.
    Tuli tuossa mieleen yksi ajatuksia herättävä opetus talousalan opuksesta: Älä osta menoeriä kuten mökkiä, autoa, ulkomaanmatkaa jne velaksi vaan osta velaksi tuloja. Kerää tuottoja, vuokria, osinkoja tms. ja niiden tuotolla voit sitten palkita itseäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Vakuuksia tarvitaan aina ja tänä päivänä vielä enemmän. Oman asuntolainan sain vaimoni vanhempien sekä omien sisarusten suostumisella henkilötakaukseen. Yhteensä tarvitsin 5 takaajaa. Tänä päivänä sekään ei onnistuisi kun pitää olla omaa pääomaa tai vakuutta. Esimerkissä yritin avata sitä kuinka järkevämpää olisi meilläkin ollut aloittaa halvasta yksiöstä/kaksiosta ettei suoraan okt. Toki elämä ei aina mene optimaalisesti ;)
      Tuosta talousopetuksesta minkä mainitsit niin miten näet asuntolainan. Mielestäni se on pelkkä menoerä (vaikka maksatkin itsellesi) niin kauan kunnes se on velaton jolloin asumiskustannukset putoavat. Silloinkaan se ei suoranaisesti tuota, mutta toki vastaavan kohteen vuokraan nähden voi jonkun euron säästää. Toki ostaisin tälläkin tiedolla oman talon velaksi.

      Poista