tiistai 25. heinäkuuta 2017

Nettovarallisuuden kehitys ja viime vuoden menot

Postaus on vähän venähtänyt kun aika on rahaa ja sitä ei ole sen enempää kun rahaakaan. Rahalla saa aikaa ja ajalla rahaa. Oravanpyörä onkin valmis ja hyppäys sieltä pois on välillä toivottaman pitkän työsaran takana. Täytyy vain jatkaa pitkäjänteisesti eteenpäin omalla strategialla ja yrittää elää hetkessä. Kaikki on hyvin juuri nyt.



Kuten blogista on voinut lukea on tähän asti seilattu vähintäänkin tuurilla ja matkan varrella on sattunut onnistumisia sekä vähemmän fiksua toimintaa. Kaiken takana on ollut suunnitelmallisuuden ja järjestelmällisyyden vähyys. Tämän blogin aloitinkin vain jotta voisin todella saada hommat rullaamaan oikeaan suuntaan. Exceleitä oli toki tullut tehtyä lapsesta lähtien, mutta nykyisenkaltainen malli on tuoreempaa perua. Yksi merkittävä asia oli kun ymmärsin laskea nettovarallisuuden rehellisesti. Aikaisemmin oli vain velkainen olo ja jatkuva kädestä suuhun eläminen. Luvut kun joutuivat tarkastelun alle olikin tulos parempi kuin olisin voinut kuvitella. Se mitä luvut olisivat voineet olla jos kymmenen vuotta sitten olisi tämän ahaa-elämyksen kokenut on kohdaltani turhaa jossittelua, mutta toivoakseni nuorempi lukija on viisaampi ja oma jälkikasvu erioten.






Ylläolevan nettovarallisuuden luvut ovat osaltaan hieman epätarkkoja kun menneeseen oli hieman hankala palata tarkkojen lukujen muodossa. Otanta on kuitenkin itselleni riittävän tarkka ja antaa kuvaa tilanteesta. Meillä nettovarallisuutta on nostanut kahdessa yrityksessä mukana olo. Mukaan olen laskenut asunnon ostohinnan mukaan sekä eri käytöissä olevat rahavarat. Muulle omaisuudelle en ole laskenut tarkkaa hintaa vaan laitoin vain 10t, joka olisi saatavilla pelkästään kahden velattoman auton myynnillä. Tämän kohdan tarkempi laskeminen voisi osaltaan nostaa varallisuutta. Toiseen suuntaan taas olen laskenut yritykseni osakkuudessa kiinni olevat rahat, mutta kotiuttaessani ne joutuisin verolle mikä taas pienentäisi varallisuuttani. Itselle tämä lukema oli positiivinen yllätys kun kuitenkin jatkuvasti on ollut tiukkaa ylisuurien kulujen takia. Eihän tässä olekaan mitään hätää kun kaiken myymällä jäisi käteen rahaa. Jossakin on kuitenkin asuttava niin tähänkin asunnon mukaan laskeminen on vähän niin ja näin. 


Menopuolemme tarkempi seuranta alkoi 2015 loppuvuodesta. Tyylinä oli käydä kaikki tilitapahtumat kerran kuukaudessa läpi ja se oli kovin työlästä. Tämä tehtiin vaimon kanssa yhdessä ja oli läpinäkyvää puuhaa molemmille. Monet kerrat vatvottiin lukuja yhdessä ja ihmeteltiin mikä kumma siinä on kun ei niitä kuluja saa alas. Tulot oli kuitenkin suuremmat menoja juuri ja juuri. Alla on menoympyrä kootusti 1/16 - 10/16



Tässä on ikävä huomata näin jälkeenpäin kuinka noin puolet rahoista viime vuonna meni täyteen turhuuteen tai jos muut osiossa jotakin järkevää olikin niin ainakin suuren osan olisi saanut jättää pois. Menoja näiden 10 kuukauden aikana oli 72t joista leijonaosan vei siis luotot lähes 18t osuudella. Sijoittaminen on kuulkaas paljon järkevämpää kun näihin tuhlata rahansa. Autolainaa eli jotenkin hyväksyttävää lainaa oli tuosta jokunen osuus sekä mm koroton vaunun laina sekä muutamia muitakin korottomia vaihtoehtoja, mutta kyllähän tuohon summaan arviolta pari tonnia voi laittaa pelkästään korkoihin ja muihin kuluihin. Muut osuus oli sitten alle 17t ja siihen sisältyi ulkomaan ja kotimaan matkailua ja kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitä lie. Asumismenot kuuluisi olla ykkösluokkaa lähestulkoon kaikissa talouksissa, mutta meillä se osuus onkin vasta kolmantena. Sen osuus oli päälle 14t ja valtaosa siitä lyhensi asuntolainaa. Ruokaan upposi reilut 12t sisältäen niitä perusostoksia mitä ruokakaupoista yleensäkin ostellaan mm vaipat, vessapaperit ym hygieniatarvikkeet sekä pienostokset. Autoon upposi reilut 6t ja siitä kiitos liikkuvalle työlle. Muut pakolliset vajaalla 3t osuudella sisältikin kaiken maailman vakuutuksia, nettilaskuja, puhelinlaskuja ja mitä nyt vain on ja työaikana ravitsemukseen upposi 2t luokkaa. Kallista olla reissussa ja syödä päivittäin lounaspöydistä.

Olisikohan tuosta voinut säästää/sijoittaa 30t?? Paha sanoa, mutta mennyt on mennyttä. Toivoa sopii kuluvan vuoden olevan taloudellisesti järkevämpi. Ainakin luotot on nyt pois vaikkakin tulot on pudonnut perheeltä ainakin 30t 2016 vuoteen verrattuna.



Lukuvinkki

Tähän kohtaan laitan Terhi Majasalmen Totuus Taloudestasi kirjan mikä innoitti minut laskemaan nettovarallisuutemme. Kirjassa käsiteltiin laajemmin taloutta, säästämistä ja sijoittamista ja oli hyvin selkeä ja helppolukuinen kirja. Itselleni kuitenkin oli tärkeä huomio miten paljon auttaa talouden hallinnossa se kuinka kaikki "mutut" on poistettu. Kun talous on excelissä eikä musta tuntuu muodossa niin ymmärrys siitä missä todella ollaan selkeytyy. Lähtötilanne on selvitettävä niin siirtyessä paikasta A paikkaan B kuin myös siirtyessä varallisuudessa eteenpäin. Suuntaviivat matkaan ja pitkäjänteistä säästämistä niin hyvä tulee. Enempää en tästä kirjasta nyt saa ja jatkon kannalta varmaan lopetan nämä lukuvinkki osiot ellei ne tule luonnostaan mieleen postausta kirjoittaessa.

torstai 13. heinäkuuta 2017

Kun kerrankin olisi palkka kunnossa, mutta työ ei maistu

Yrityksen liiketoiminnan myynnin jälkeen olin siis jäämässä työttömäksi ja katsoin mol.fi sivulta erilaiset vaihtoehdot ja soittelin muutaman myyntifirman läpi. Pääsin haastatteluun muutamiin firmoihin ja lopulta olin pääsemässä useampaan sisään joista valitsin siihen hetkeen parhaimman. Edelleen yritysmyynnin puolella jatkoin pyörittäen suunnilleen samaa aluetta kun yritykseni aikaan hieman eri sektorilla. Homma oli alkuun jopa mielenkiintoista ja rakensinkin liiketoimintaa kovasti. Tehtävänä oli vastata yksin useamman maakunnan alueen kasvattamisesta ja ansioni tulisivat kasvamaan sitä mukaa kun on enemmän massaa ostamassa tarvikkeita. Tuttua hommaa jo yritysajoilta. Olin kuulemma kovimpia tulokkaita ja myin laitteita kovaa vauhtia ollen ensimmäisen puolen vuoden aikana jopa eniten koneita myynyt myyjä. 

Palkkakin oli kohdillaan ja kun maksettiin kilometrit ja päivärahat niin sai vielä varmaa verotonta tuloa reilusti. Koko ajan eli 1v ja 3kk keskiarvoksi tuli tilille 3600€ kuukaudessa sisältäen heinäkuun jossa palkka jäi alle tonniin kun olin sen kokonaan lomilla ilman montaa virallista lomapäivää. Ja kuvaavaa oli se, että palkat kasvoivat loppua kohden ja kaksi viimeistä palkkaa olivat jo yli 5000€ mitä tilille siirtyi. Kuluja oli oman auton kuluminen ja bensat. Kuluihin voi laskea myös senkin, että kun yrityksen liiketoiminnan myin niin firman paku meni samaan kauppaan. Alkuun 1600€ -03 vuoden kiesi alle ja kun se oli niin ruma edustusautoksi niin vaihdatin sen puolen vuoden päästä -06 vuoden vastaavaan malliin. Paljon ajettuja molemmat autot ja uudempikin irtosi alle 5000€ ja vanhasta vielä hyvitettiin 1500€. Bensoihin upposi noin 200€ kuukaudessa. 

Hommassa oli vain muutama mutta. Olin koko homman ottanut vastaan vain siksi, että voin rauhassa etsiä itselleni opiskelupaikan sosiaali- ja terveysalalta. Alkuun raha sokaisi etten edes soitellut paikkoja, mutta kohta alkoi tökkimään töissä ja aloin järjestämään paikkaa. Myynti oli ihan kivaa silloin kun oli asiakastapaaminen sovittu, mutta inhosin yli kaiken aamulla lähteä istumaan autoon ja soittelemaan tapaamisia. Myöskin tyyli myydä tarvikkeita laitteisiin tuntui ahdistavalta. Tarkoitus oli myydä tietenkin varastot täyteen useiksi vuosiksi ja aina vain uusilla tuotteilla. Asiakkaalle oli kokoajan keksittävä uusi tuote käyttöön. Isojen pörssiyritysten kanssa toimiessa en tuntenut juurikaan sääliä, mutta pienempien yrittäjien kohdalla oli toisin. Raha ei enää merkinnyt kaikkea ja oman palkan takia en halunnut myydä liikaa yrityksen tarpeisiin nähden. Kollegat kertoili tapaamisissa kuinka oli saanut myytyä pikkufirmaan ison lastin ja minusta se tuntui vain ikävältä. Halusin toimia ihmisten hyväksi enkä ihmisiä vastaa ja niinpä olin tullut liian empaattiseksi myyjäksi. En sinänsä kritisoi myyntityötä ja voisin kuvitella sitä vielä joskus tekevänkin toisenlaisessa ympäristössä. Kuvaavaa oli motivaatiostani kuinka hommasin ensimmäisen 4kk aikana lähes 50 uutta asiakasta ja loppuaikana sitten 11kk aikana saman 50 asiakasta.

Olin jo kesälomille jäädessäni varma etten loman jälkeen palaa hommiin, mutta kun oppisopimuspaikkaa ei ollut löytynyt niin oli jatkettava myyntiä. Oli raskasta myydä ilman paloa myydä ja samalla pommittaa uutta työpaikkaa. Luulin miehenä kävelevän vain ovesta sisään ja saavan paikan, mutta sote uudistukset ja kikyt ym oppisopimuksen heikentämiset oli laittanut luukut kiinni. Kaikkialla sanottiin kuinka mielellään otettaisiin mies töihin, mutta kun ei tiedä mihin tämä suomen touhu nyt tulee menemään. Oppisopimusopiskelija nähdään yrityksissä vain ylimääräisenä kulueränä ja lain mukaan ei saa toimia esim. työparina. Laajensin hakukenttää niin, että olin valmis jo aivan perus hoitotyöhön saadakseni vain ammatin. Lopulta tärppäsi ja sain tammikuun alkuun alkavaksi oppisopimuspaikan. Mielenterveys oli se juttu mitä hain ja ajauduin vammaisten pariin. Ei ihan se mitä hain, mutta paikka kuitenkin. Kolmen vuoden diili matalapalkka alalle epäpätevän palkalla. Kuitenkin jatkaminen vanhassa oli mahdotonta kun joka aamu ahdisti lähteä myymään. Aikuiskoulutuspuoli olisi ollut lyhyempi diili, mutta aikuiskoulutustukeen ei huomioida verottomia palkan osia niin kun tuki olisi laskettu verotetun mukaan se olisi jäänyt vain noin 1500€ kuussa ja sillä ei perhettä olisi elättänyt. Yhtään helpommaksi irtisanomispuhelun soittamista ei tehnyt se, että tulotasossani kyseisessä firmassa oli selkeä nousu jo olemassa ja uusi itse hankkimani massa oli vasta aloittelemassa ostelurutiineitaan. Kuitenkin haaveeni oli tehdä työtä omien arvojeni pohjalta ja valitsin sitten opiskelutien.

Opiskeluni aloittaminen sattui myös siinä määrin huonoon saumaan kun taloutemme oli juuri saatu kuntoon ja olin sisäistänyt sen miten tasaisella kuukausisäästämisellä voi tehdä ihmeitä. Hyvästä palkasta on huomattavasti helpompi sijoittaa kun pienemmästä. Tarinan osuus alkaakin olla saapunut likelle nykyhetkeä ja ajattelin ruveta keräämään vanhoista tiedonmurusista koneen kovalevyltä erinäisiä exceleitä ja koostaa hieman niistä tämän hetkistä matkaa eurojen valossa ja kertoa hieman mitä on tullut sijoiteltua. Paljoa ei ole saatu aikaan ja jatkon kannalta pienet kuukausisäästöt ei varmaan aiheuta kovinkaan suurta mielenkiintoa näiden yli 50% säästöprosenteilla bloggaavien sijoittajien joukossa. Pikkurahalla kun ei paljoa hajautusta saa suorilla osakemarkkinoilla ja salkun nousu on hidasta kun länsimetron rakentaminen. Kuten blogin esittelyssä mainitsinkin niin teen tätä kuitenkin ensi sijassa omien sijoitusten seuraamiseksi ja kannustukseksi niille jotka ei saa mitään säästettyä. Sentissä on miljoonan alku.

Lukuvinkki

Anthony de Mellon Rakkauden tiellä kertoo meidän ajan ihmisten kyvyttömyydestä elää hetkessä. Näissä taloudelliseen riippumattomuuteen tähtäävissä blogeissakin mitä itse olen lukenut on usein esillä se kuinka elämästä olisi osattava nauttia nyt. Mikäli tavoite on se mikä määrittelee onnellisuuden niin silloin se estää elämästä nauttimisen ennen kuin missio on saavutettu. Toki nämä on usein tullut ilmi blogin ulkopuolelta tulevana epäilyksenä ja usein blogin pitäjä sitten on vakuutellut, että elämää eletään ja nautitaan jo nyt. Oikeastaan nämä jotka oravanpyörässä juoksevat kädestä suuhun eläen ovat enemmän tämän yhteiskunnan vankeja sillä heidän on vain juostava päivästä toiseen töissä elantonsa eteen. Toisaalta ei ole yhtä oikeaa tapaa elää ja jokainen vastaa viime kädessä itselleen siitä miten oman elämänsä elää. Kirjan kirjoittajahan oli intialainen jesuiittapappi ja psykoterapeutti ja hänen tyylinsä on kirjoittaa kovin suoraa puhetta missä koko meidän rakentaman yhteiskunnan arvo joutuu todelliseen puntariin. Tämänkin kirjoittajan tuotoksia on useampia mihin kannattaa tutustua. Toisesta hänen kirjastaan Uudistuminen pieni lainaus ”Maailma on täynnä murhetta. Halu on murheen juuri. Murhe poistuu juurineen kun halu lakkaa” ja ”Maailma on täynnä murhetta. Murheen juuri on kiintyminen. Murheen poistaminen juurineen tarkoittaa kaikenlaisen kiintymyksen kitkemistä juurineen, kiintymyksestä luopumista. Minulla on haluja joiden tyydyttäminen ei ole onnellisuuteni ehto… Meillä kaikilla on kahdenlaisia haluja. Osa haluista on sellaista, että haluamme kaikenlaista. Jos saamme haluamamme, olemme onnellisia, ja jos emme saa – mitäpä siitä, harmin paikka. Se ei tee meitä onnettomaksi. Mutta meillä on toisenlaisiakin haluja, ja voi Luoja, jos emme saa haluamaamme – elämä muuttuu tosi surkeaksi. Sitä tarkoitan kiintymisellä.” Niin, helpommin sanottu kuin tehty. Joskus vain omien halujen pieni kyseenalaistus riittää ymmärtämään ettei kyseessä olekaan sen suurempi katastrofi vaikka elämä tuokin eteen jotain muuta mitä siihen hetkeen itse tilasi. Ehkä se on vain hyvä ettei kaikki toiveemme toteudu.

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Ajauduimme kulutusluottoihin – kuinka pikavipeistä päästään eroon

Joskus olen omaksunut lauseen ”mitä enemmän lainaa nuorena, sitä suurempi omaisuus vanhana”. Tämähän tietenkin tarkoittaa niitä fiksuja lainoja joihin miellän yrityksen perustamisen, sijoittamisen (maltilla) sekä asuntolainan. Kaikki muu oikeastaan johtaa ongelmiin. Avaankin tähän hieman meidän tarinaa muistini varasta sekä niistä laskelmista mitkä excelistä vuosien varrelta löytyy. 

Kun rahat yksinkertaisesti oli yhteisen taloutemme alussa aivan loppu niin ratkaisuksi päätettiin ensimmäiseen yhteiseen asuntoomme muuttaessa ostaa parisänky. Jyskistä 350€ jenkkisänky ja kun rahaa ei ollut niin jo tuohon noin pieneen summaan täytyi ottaa kaupan tarjoama osamaksu. Siinä tuli joku tuohi kortti tai vastaava mukaan. Elettiin alkuvuotta 2007. Syksyllä jo oli ensimmäinen muutto takana ja uudessa kämpässä ei ollut astianpesukonetta. Jostain syystä mitä kumpikaan ei muista niin otimme sitten rouvan nimiin tätä taas noin 300-400€ hankintaa varten oman luottokortin. En muista tarkemmin miten noita makseltiin, mutta kun välittäjän hommat oli aika heikolla provikalla niin peruselämiseen keksittiin sitten käyttää näitä pieniä kortteja. Tässä kohtaa rouva tahtoi maksaa aina minimin ja minä taas kerralla pois ja yrittää sinnitellä ilman uutta kortin käyttöä. Toimimme jälkimmäisellä tavalla ja saimmekin pikkuhiljaa kortit nolliin uuden työn antamalla vetoavulla.

2009 oli ensimmäistä kertaa tontin osto ajankohtaista ja siihen saatiin tietenkin laina. Autokin vaihtui -01 vuosimallin volvoon 9000€ hintaan. Vähän hankintojakin tehtiin uuteen taloon mitä ei sitten koskaan tullutkaan. Tässä vaiheessa elämäämme oli jo ilmestynyt S-Pankin luottokortti 800€ luottorajalla ja usein ruokaa ostettiin luoton puolella ja maksettiin sitten kerralla pois niin korot ei juossut. Tammikuun 2010 laskuissa näkyikin 500€ kuluerä S-pankin luotonmaksuun. Ensimmäisen järjestelmän loimme talouden seurantaan 2010 jolloin aloimme seurata laskuja. Ulkoistin sen homman vaimolle kun hän tykkäsi sen puolen hoitaa. Sieltä näkee kuinka nämä merkkilastenvaatteet alkoivat lisääntymään kuukasilaskuissa pikkuhiljaa. Aluksi ei edes joka kuussa eikä isoja summia, mutta vuosien saatossa summat kasvoivat. Samaan 2010 kevääseen ostimme sitten omakotitalon ensiasunnoksi. Lainasummaksi saimme yhteensä noin 200t josta 20t oli remppoihin ja jo ostettuun autoon ja uusiin kalusteisiin. Lainanlyhennys tasaeränä 1000€.

2011 satsattiin kunnolla reilun parin tonnin  imuriin. Hankintaan vaikutti mallin tuttuus lapsuudenkodista sekä omat allergiat. Kyllähän tuollainen allergia- ja astmaliiton hyväksymä ilmaa puhdistava imuri täytyi olla. Ja maksu tietenkin tuohella. Aloitettiin 100€ lyhennyksellä joka pieneni pikkuhiljaa. Lokakuussa täytyi jo autoa vaihtaa. Seiskapaikkainen auto alle -03 vuosimallia ja hintaa en edes muista tarkalleen kun vanha meni vaihdossa. Maksettavaa luoton muodossa Tuohelle tuli kuitenkin 170,79€ / kk ja 36 erää. Tästä tein excelin ja aloin maksamaan mitä pystyi eli 220€ kuukaudessa. Imuri ja auto oli eri tuohikorteilla ja imurin maksamisesta huolehti rouva ja auto oli mun projekti. Korkohan autolle oli vain 7,5% mut 8,90€ meni muita kuluja joka kk. Todellinen eka erä oli siis 10% luokkaa ja viimeisen erän tullessa maksuun todellinen vuosikorko olikin jo 38% luokkaa. Kolmen vuoden suunnitelmassa kulujen osuus olisi ollut 978€ ja kun maksoin nopeammin niin maksoin niitä 743€. Säästin 235€. Vai olikohan se sittenkään säästöä. Näin se ihmismieli kusettaa itseään. 743€ maksettiin tästäkin turhia kuluja.

2012 näkyy laskukirjanpidossa joka kuukausi karkeasti 350€ mikä meni näihin luottoihin. Homma oli hallinnassa, mutta entä jos sen summan olisi sijoittanut? Maaliskuussa S-pankin luotto oli jo jäänyt minimierään 40€. Kuukausittain merkkilastenvaatekulut oli noussut yli 100€ ja 2013 oli jo noussut yli 200€. Ja ne olivat vaan ne merkkivaatteet. Kesäkuussa 2013 ilmestyi sitten isompi ruokapöytä 90€ kuukausimaksulla kuinkas muutenkaan. Ja vanhat luotot oli vielä maksussa. Eriä siis makseltiin moneen suuntaan. Tässä vaiheessa jo lähes 450€/ kk. Käymme myös joka kesä jonkun verran karavaanarina reissussa niin ostin kesäkuussa vaununkin. Osamaksulla sekin, mutta ilman ylimääräisiä kuluja. 3600€ vaunusta maksoin siis 100€/kk ja 36 erää. Kulut kaikkinensa tässä kohtaa 550€/ kk. Tämän vaunun lasken silti järkeväksi kun joka kerta kun vuokraa niin maksaa muille ja noin halvan vaunun sai kuoletettua nopeasti. Lisäksi vuokrasimme vaunua ja saimme siitä lisätuloja jonkun verran per kesä. Elokuussa olikin imuri maksettu, mutta marraskuulla oli taas joku 113€ nordea rahoitus maksu ja ikean reissu. Ikean reissu tehtiin pitkien neuvottelujen jälkeen kun talostammehan puuttui ne kaikki huonekalut mitä ilman ei voinut elää ja kun joku hetken kuluton Ikanon kortti niin sillä saisi ne kaikki puuttuvat huonekalut ja tietenkin vielä ensi kuussa maksetaan se koko summa pois. No sinne laitokseen menikin sitten yli 700€ ja kaikki ikanon kortilla. Sen maksu sitten alkoi joulukuussa eikä sitä kerralla maksettu. Toki siihen kuukauteen maksettiin autosta viimeinen erä. Olin jo niin tottunut siihen, että laskuilla maksetaan vaatteet kun niitä verkkokaupasta tilataan etten ollut edes huomannut kuinka alkoi olla joka kuun kohdalla laskuja Klarna, Ellos, Collector, H&M, Ikano sekä tietenkin S-pankin luotto.

2014 tuli myös hommattua kuuluisa piano ja sekin osamaksulla. Sitä tosin en montaa erää maksanut kun taisimme ottaa viemäröinteihin remppalainan ja samalla maksettiin piano. Näistä luottojen kertymisestä en vielä tiennyt. Toukokuussa 14 putosi uusi ruokapöytä kuluista pois. Ikano se vaan siellä vieläkin kummitteli. 2014 jatkui entiseen malliin ja 2015 alkuvuodesta sain sitten tietää näistä luotoista. En edes muista mitä maksettiin ensin, mutta kun huhtikuussa loin näistä excelin niin tulos oli seuraavanlainen. Yhteensä 2635€ joista 700€ oli tuoretta tuohen lainaa jolla ilmeisesti maksoin kaikista rosvoimmat luotot pois. Pankista en saanut lainojen yhdistelmälainaa. Kulut oli pelkästään 50€ hujakoilla plus lyhennykset kaikkineen lähenteli 200€. Jotain kriisiä taisi olla myös firman kassassa etten voinut maksaa palkkoja niinpä tuohta tuli otettua vielä siihen lisää ja heinäkuun alussa oli summa pahimmillaan 5468€ josta tuohta oli lähes 4000€.

Miten sitten aloittaa tuollainen projekti. Tämähän oli summana vielä pieni, mutta olisi voinut ajan kanssa hyvinkin kasvaa tuosta. Onneksi saatiin stopattua tähän kohtaan.

Ensimmäiseksi kun Excel oli luotu katsoin todelliset vuosikorot. Toukokuussa maksettiin ensimmäinen 116€ Collector pois vaikka Klarnassa oli isompi korko. Tämä oli puhtaasti psykologinen, että sai velkojien määrää pienemmäksi. Klarnalla oli 37% ja Collector myös yli 30%. Yhteensä lyhennykset olivat reipas 300€ kuussa ja muista maksettiin minimiä. Seuraavana siirryttiin Klarnan kimppuun. Heinäkuussa Klarnan todellinen korko oli jo yli 40% ja Elokuussa maksaessa viimeisen erän oli korko lähes 52%. Jäljellä olevista lainoista oli vielä Ellos ja Ikano yli 30% korolla. Ikanon kimppuun kun siinä oli tilinhoitomaksu nostamassa korkoa. Lokakuussa Ikanon korko oli lähes 50% ja viimeisen erän kohdalla jopa 80% kun summa oli jo niin pieni, mutta tilinhoitomaksu oli vakio. Aina yhdestä selvitessä tämä rahamäärä oli tarkoitus siirtää suoraan seuraavaan lainaan, jotta olisi nopein maksaa velkaa pois. Käytännössä maksoimme kaiken liikenevän talouden tuloista.

Ongelmana meillä oli hommassa myös kun firman palkanmaksu oli koko ajan liian suurella ja huoltomiehen palkan halusin hoitaa aina ensin niin firmalla ei ollut palkanmaksukykyä. Lisäksi myin firman huoltomiehelle ja jouduin aloittamaan vieraalla. Tästä taas palkat tulivat aloittamisen jälkeen vasta seuraavan kuukauden lopussa. Firman myynnin rahat menivät firmalle ja kun myin osamaksulla niin kassassa ei ollut mitään. Ainut vaihtoehto oli tässä kohtaa ottaa lisää tuohta ja joulukuussa summa oli jo 7975€ josta tuohen osuus oli 7000€. Tuohenkin korko oli huimat 13%, mutta vielä oli silti 16,55% H&M sekä 30,05% Ellos. Kulut olivat näistä nyt jo lähemmäs 350€ ja kun kahden remppalainan myötä asuntolainan kulutkin oli 1400€ kuussa niin vyörytys oli hidasta. Helmikuussa 16 saatiin H&M pois kun se oli minimilläänkin lyhentynyt lähes nolliin.

Rahaa tuli nyt uuden työn kautta enemmän ja tasaisemmin, mutta kulutus nousi siitä huolimatta. Olin ottanut rouvan kanssa linjan lokakuussa 15, että jokainen tulo ja meno ylhäälle exceliin. Silti vasta toukokuussa 16 oli ensimmäinen kuukausi missä menot oli tuloja pienemmät. Toki luotonmaksun osuus tuloista oli tammikuusta 11%, helmikuusta 25%, maaliskuusta 10%, huhtikuusta 22%, toukokuusta 13%, kesäkuusta 10%, heinäkuusta 2%, elokuusta 26%, syyskuusta 7% ja lokakuussa 56%. Tähän päättyikin sitten kaikki luotot. Ratkaisuun vetoapua toi maahantuonnin osakkeiden myynnistä saatu esikauppahinta. 2016 vuosi jäi myös historiaan niin, että huhtikuussa siirsin nordnetiin rahaa ja heinäkuusta lähtien kuukausittain. Tähän innoitti asuntolainojen yhdistely jolloin huhtikuussa asuntolainakulut putosivat 400€ jääden näin 1000€ tasolle. Korkoa korolle alkoi viimeinkin pyöriä oikeaan suuntaan.

En edes pysty laskemaan kuinka paljon tämä kokonaisuus on tullut maksamaan. Sen vain tiedän, että useita tuhansia on mennyt lastenvaatteiden sekä kalustehankintojen maksamiseen. Suurimmat kertalainat on toki tullut palkanmaksuongelmien johdosta, mutta ne taas olivat aina seurausta siitä, että kotitalous kulutti liikaa. Kulutus kuntoon niin ongelmat on paljon pienempiä. Fiksummalla rahankäytöllä ei kenties olisi koskaan tarvinnut remppalainoja, ei ainakaan sitä jälkimmäistä. Nyt niistä kuitenkin on muistona 30t isompi asuntolaina. Kaatunutta maitoa ei kuitenkaan kannata jäädä suremaan. Olkoon tämä opiksi meidän perheelle ja lohdutukseksi muille joilla raha-asiat ovat päin prinkkalaa.

Lukuvinkki


Tähän ehdottomasti sopii Mikko Sjögrenin Tunnetalous – Tunne taloutesi. Meidän kannalta kirja olisi voinut tulla aikaisemmin sillä tämän lukemisesta on hieman vajaa vuosi. Toki parempi myöhään kun ei milloinkaan. Itselle oli jo omakohtaisen tuttua lukea lainojen vyörytystaktiikasta. Olinhan sitä jo aikani harrastanut. Kuitenkin tämä on loistavaa tekstiä niille kenellä on lainaa jo kertynyt eikä oikein tahdo keksiä seuraavaa tapaa toimia. Ei muuta kun exceliin hommat ylös ja laskemaan. Isompikuluisesta aloittaa taikka jos saa järkevällä kertasummalla pieniä pois niin sitten sieltä. Ja ideana säilyttää kokoajan sama velkoihin käytetty rahamäärä mikä niihin käytetään lähtötilanteessa. Jos esim aloittaessa maksat kymmenestä minimiä niin lopettaessa viimeisen kohdalla voitkin käyttää ne kaikki rahat yhteen lainaan. Nopeaa vyörytystä. Toinen vinkki minkä me otimme käyttöön oli tiliajattelu. Käyttötilillä olevat rahat helposti kuluu, mutta kun teet automaattisiirrot joka kerta kun rahaa tulee niin ne rahat ei jää kummittelemaan käyttötilille. Siirrettävät rahat menevät siis omille tileille mitkä on korvamerkitty esim, sijoittaminen, säästäminen, hauskanpito, ruoka, asuminen, auto, harrastus, lahjat, lapset jne. Tämä ajattelu auttoi meidän taloudenpidon hahmottamisessa. Tämän kaiken voi toteuttaa automaatiolla, mutta ite toteutan kaiken käsin kun tulot voi vaihdella. Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.

torstai 6. heinäkuuta 2017

Tunteiden voima elämänhallinnassa

Itseä tuli tutkittua syvältä ja yhtenä teemana kolahti se kuinka totuus vapauttaa eli kuinka paljon pienet arkiset salailut kuluttavat energiaa. Nuoruuden tupakointi oli parisuhteen myötä sovittu yhdessä lopetettavaksi. Vaimolla oli parempi motivaatio kun esikoista ruvettiin odottamaan. Itsellä taas oli lukuisia epäonnistumisia. Allen Carrin Stumppaa tähän oli luettu ja 4kk oltu vapaana. Ja uudestaan luettu ja samat 4kk savuttomana. Aina oli tyhmyyttä aloittaa yhdellä. Olin luvannut vuosipäivänä vaimolle, että lopetan ja tästä johtuen aina jos olin ratkennut sain kuulla syyllistämistä siitä, että sinähän lupasit. Syyllisyys oli minuun jo lapsuudessa sisäänrakennettu yhdessä häpeän kanssa. En siis halunnut kuulla näitä moitteita. Yritin siis vuosia lopettaa vaimoni mieliksi. Näinpä toimin sitten näiden ja pelon vaikutuksesta lapsen tavoin ja pyrin salaamaan tupakoinnin aina lakon loppuessa. Ja kun yhdessä asiassa salailee niin herkästi alkaa salailla muutenkin asioita. Jo pelkästään salatupakoinnin ylläpitämiseen liittyi vahvasti kieroilua kun turhaan lähtee jonnekin vain siksi, että voi polttaa vaimon näkemättä. Kuitenkin salaamisen tuoma syyllisyys tuotti mukanansa vihaa itseä ja vaimoa kohtaan aiheuttaen välillä tunteenpurkauksia milloin mistäkin pikkujutuista. Näiden tunteiden kanssa olin taivaltanut koko liiton. Pelko paljastua ja saada vaimon vihat niskaan oli valtava. Tokihan jäin kiinni silloin tällöin, mutta taitavasti onnistuin myös huijaamaan. Valheiden verkko pelkästään savujen tähden oli niin ovelasti kiedottu, että en onnistunut voittamaan kiinnijäämisen ja moitteiden pelkoa saatikka syyllisyyden ja häpeän voimaa. Itseinhoa omasta heikkoudesta. Pelotti myös, että jos tämän paljastaisin niin en enää koskaan saisi polttaa. Olin luonut tästä asiasta oman pääni sisällä varman keinon pilata parisuhde. Sisimmissäni pelkäsin hylkäämistä erään varhaislapsuuden kuolemantapauksen vuoksi ja mittasuhteet olivat vääristyneet vaikka järjellä tiesinkin koko touhun olevan todella säälittävää. Pieni lapsi sisälläni oli pulassa. Näinpä sitten kun olin viimein alkanut kasvaa aikuiseksi uskalsin ottaa asiat puheeksi ja puhdistaa omalta osaltani pöydän niin tupakoinnin kun muidenkin salailujen puolelta. Huh kun helpotti.

Äkkiseltään tuo kuulostaa naurettavalta ja typerältä. Niinhän se toki onkin. Siitä huolimatta monet ihmiset käyttäytyvät eri asioissa lapsellisesti. Elämän varrelta on jäänyt jokin minkä on kokenut lapsuudessaan niin isoksi asiaksi ettei vielä aikuisenakaan osaa käsitellä siihen liittyviä tunteitaan. Tämän oivalluksen jälkeen alkoi avoimempi aika parisuhteessa. Vaimo ei ollutkaan enää niin ärsyttävä ja pelottava kun olin saanut omat ongelmani lapsuuden tilanteesta käsiteltyä. Kuten viisaat sanovat niin ihminen joka ei käsittele menneisyyttään elää siinä. Aloin nostaa rohkeammin kissoja pöydälle kaikista minua ärsyttävistä asioista. Pikkuhiljaa aloin tulla myös tulokseen ettei minulla ole enää halua jatkaa yrittäjänä tässä nimenomaisessa liiketoimessa. Aloin konkreettisesti ottaa askelia kohti unelmia. Horisontti oli selvempi missä haluan nähdä itseni vuosien päästä.

Olin onnistunut viimein rekrytoimaan yritykseeni huoltomiehen joka oppi hommat ja sai jotain myynninkin puolella aikaan. Aloin sitouttamaan häntä enemmän yritykseen pienen provision muodossa oheistuotemyynneistä niiden asiakkaiden osalta jotka hän oli hommanut itse. Aloin myös kertomaan avoimesti, että mitä tästä hommasta on tienattu aloittaessani ja näyttää kuinka vuosi vuodelta on menty eteenpäin. Seitsemän vuotta tasaista kasvua ja puheet mahdollisuudesta ostaa liiketoiminta pois jollain aikavälillä tulivat sitten ajan kanssa vahvistamaan kiinnostusta kaupoille. Kokonaisuudessaan prosessi kesti noin vuoden kunnes viimein teimme kaupat liiketoiminnasta. Pankkilainaa ei kaveri halunnut ottaa ja reiluna suostuin toimimaan pankkina ja tarjosin mahdollisuutta ostaa osamaksulla liiketoiminta. Tokikin asiassa painoi sekin puoli, että halusin myydä ja en välttämättä olisi saanut myytyä ilman joustoa. Kauppasumma nousi tietysti merkittävästi suoraan kauppaan verrattuna ja lopulta sain myytyä noin 50t € liiketoiminnan pois. Se oli aivan linjassa todellisuuteen kun periaatteessa ei myyty muuta kun oikeus asiakkaisiin ja muuten homma oli maahantuonnin näpeissä. Omaa rahaa olin laittanut yhdessä vaimoni kanssa vain sen minimin oman pääoman 2500€ eli oli siinä vähän kasvua tullut. Muunlaista sijoittamista en juurikaan miettinyt vaikkakin olin jo Nordnetin salkkuun muutaman satasen laittanut lepäämään. Maahantuonnin osakkeet pidin itselläni. 

Ja tähän vuoden prosessiin sattui myös sellainen hauska tapahtuma kun rouvani päätti myös kertoa mitä hän oli salaillut minulta. Vaikeasti vältellen, niin kuin itselläni aiemmin rouvan suuntaan, alkoi tulla kertomusta lastenvaatteista ja kuinka niitä ei aivan kaikkia ole maksettu. Osta heti ja maksa myöhemmin ja kun niitä oli kertynyt niin varaa ei ollutkaan enää kun minimierään. Vyyhti alkoi paljastumaan minulle kokonaisuudessaan. Seuraavaan postaukseen hieman lisää näistä luotoista.

Lukuvinkki

Koska kaikesta huolimatta elämässä taloutta tärkeämpää ovat mielestäni ihmisuhteet ja perhe niin tähänkin nostan enemmän parisuhdetta käsittelevän kirjan. Läsnä ja lähellä – Seksuaalinen viisaus parisuhteessa. Kirjan sanoma oli lyhykäisyydessään se kuinka paljon tunteet ja oma käsitys itsestään vaikuttavat kykyyn olla läsnä ja lähellä. Kuinka oman elämän sukupuoliroolit ovat muovautuneet. Mitä toinen oikein odottaa mieheltä/naiselta ja mitä mies/nainen ylipäätään edustaa. Uhkaa vai turvaa, luottamusta vai petollisuutta jne. Myös pelkästään erilaiset mielikuvat erilaisista tilanteista. Onko nähty lapsuudessa hellyyttä omien vanhempien välillä? Mitä merkitsee halaus? Onko koko parisuhde valtapeliä missä toinen on voittaja ja toinen häviäjä? Kirjassa oli paljon hyviä esimerkkejä ja ainakin meidän elämään tuli paljon harmoniaa lisää. Meitä kun on niin monia erilaisia ja suhtautuminen omaan arvoon määrittää niin paljon. Viihdytkö omassa vartalossasi? Kun olet sinut itsesi kanssa rakastaen itseäsi niin vasta silloin uskallat todella rakastaa toista.

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Voiko köyhä säästää lapsilleen

Jo omana kouluaikana kuulin joidenkin vanhempien säästävän lapsilisät lapsilleen. Se oli ehkäpä aavistuksen katkeraa kuultavaa kun itse sai ansaita omat eurot jo tuolloin. Tämä aihe on nytkin ollut tapetilla ja paljon on ollut parranpärinää siitä onko oikein sijoittaa lapsilisät? Onko oikein saada edes lapsilisiä jos ne ei kaikki kulu nimenomaan siihen lapsen kulutukseen? Asioista voi olla montaa mieltä, mutta totuushan on, että köyhemmät tarvitsisivat enemmän tukea kun nyt saavat ja rikkaammathan ei tukea tarvitse kun tienaavat jo tarpeeksi. Näin tämä lapsilisäkäytäntö kuitenkin suomessa toimii, että kaikki on samalla viivalla. Onko se rikkaan syy jos on varallisuutta? Onko se köyhän syy jos mikään ei riitä? Suomessa sentään saa tukea.
Meillä tätä ongelmaa ei tarvitse pohtia saammeko liikaa tukea. Meillä lapsilisät ei kata edes kaikkia kuluja mitä lapsista tulee. Nehän syövät, kuluttavat vaatteita, tarvitsevat virikkeitä, harrastusvälineitä jne. Epäsuorasti myös tarvitsemme isomman auton ja isommat neliöt asumiseen. Faktahan on, että mitä useampi on taloudessa niin sitä isommat on kustannukset.
Olemme molemmat isoista perheistä ja kun löimme hynttyyt yhteen niin luonnollisesti tuli pohdittua yhteistä tulevaisuutta ja kuinka tulemme elämää viettämään. Lapset olivat luonnollinen asia meille ja tiesimme jo nuorena parina niitä saavamme useamman mikäli vain terveydelliset asiat suovat meille sen mahdollisuuden. Sehän ei ole vain ihmisen oma päätös, että hankitaan lapsia x määrä ja sitten vain ne tehdään. On monia pariskuntia jotka vain syystä taikka toisesta ei lapsia koskaan saa. Meillä asiaan suhtaudutaan enemmän niin, että lapsia saadaan lahjana ja koemme olevamme etuoiketettuja mikäli lapsia saamme. Esikoinen kun oli vatsassa olikin jännittävää aikaa odotella miten kaikki tulee menemään.
Kun tosiaan lähtöajatus oli, että lapsia voi olla useampia niin tuli eteen mietintä miten voisimme auttaa lapsia parhaiten taloudellisesti. Vaimon puolella ei olla säästelty lapselle, mutta kuitenkin on saatu enemmän materiaa ja mm. puhelimet, laskut, ajokortit, ensimmäiset autot jne. Omalla puolella taas on itse pitänyt kustantaa jo pienestä kaikki ylimääräinen eli saatu on siis katto pään päälle, perusvaatteet ja ravinto. Aivan pienenä toki sai pyörät sun muut mitä tarvittiin. Päätimme kuitenkin fiksusti alkavamme säästää lapselle pottia heti syntymästä asti kuukausisäästämisellä. Pohdimme ettei tulomme välttämättä ole koskaan isot ja lähdimme miettimään oikeaa summaa. 50€ lapselle tarkottaisi kahdella lapsella jo 100€. Tulimme lopulta tulokseen, että tärkeintä on ajatus ja tasapuolisuus ja päätimme, että 5€ per lapsi saa olla riittävä. Sehän on kuitenkin 60€ vuodessa ja 1080€ kun lapsi on 18 vuotta. Siihen päälle jos saa korkoa niin onpahan kuitenkin enemmän kun mitä itse on saanut. Ymmärrystä taloudesta kun ei liikaa ollut niin avasimme S-pankin tuottotilin mistä ajattelin saatavan valtavasti korkoa ilman riskiä. Itsellekin avattiin samalla, mutta jostain syystä kuukausisäästäminen itselle ei silti onnistunut.
Lapsia syntyi lisääkin matkan varrella ja kuten aiempiin postauksiini tutustuneet ovat saattaneet huomatakin ei raha ole tehnyt tilillemme pesää. Tämä johtikin siihen, että kun tilit olivat tyhjiä ja lasten tilit näkyivät verkkopankissa niin sieltä oli helppo lainata. Korothan olivat tippuneet esikoisen syntymän jälkeen aivan onnettomiksi ja lainaaminen söi loputkin korot mitä olisi voinut kertyä. Yhtä kaikki koko säästöoperaatio alkoi vuosi vuodelta tuntua enemmän hankalalta kuin mukavalta. Tuli myös kuultua se viisaus, että jos on vanhemmilla vaikeaa niin säästämisestä lapsille ei kannata ottaa lisästressiä. Halusimme kuitenkin edelleen antaa potin lapsille ja säästimme väkisin. Eihän se 5€ per lapsi olis ongelma ollut, mutta kun siihen kuului vielä se lainojen takaisinmaksu lapsille ja ainainen laskeminen, että paljonko kenenkin tilillä kuuluisi olla nyt rahaa. Ratkaisuksi tuli kun ymmärsin ainoaksi keinoksi piilottaa rahat pois verkkopankista. Muualta ne ei houkuttele lainaamaan. Esikoinen oli kerinnyt jo seitsemään vuoteen kun avasimme kerralla kaikille lapsille tilit Nordnettiin. Samaan syssyyn saimme omatkin tilit sinne auki. Minimierä oli 15€ joten aloimme porrastetusti maksamaan lapsille aina kolmen kuukauden välein sen 15€ Nordnetin tilille ja saimme superrahastoilla homman käyntiin. Tämä konsti on ollut meillä toimiva ja ei ole käynyt edes mielessä tarttua niihin rahoihin enää.
Korkoa korolle ideassahan olisi se mahtava hyöty jos alkuun saisi ison potin joka alkaisi tätä korkoa tosissaan tuottamaan. Ikävä kyllä se ei oman perheen kohdalla tule onnistumaan. Kuitenkin tämä ratkaisu saattaa antaa mahdollisuuden omille lapsille tehdä taas viisaampia ratkaisuja omien lapsiensa kohdalla mikäli joskus perheen perustaa. Nallekarkit ei aina mene tasan, mutta jos köyhä aloittaa säästämisen niin ehkäpä se sukupolvien köyhyys päättyy viisaampien valintojen kautta. Jos omalta osalta peli onkin menetetty niin aina voi jälkikasvun tilanteen pelastaa. Kaikki lapsemme tulevat olemaan voittajia sen takia, että heille ylipäätään säästetään. Kaikki eivät ikävä kyllä säästä lapsilleen. Meidän lapsista esikoinen tulee hyötymään vähiten kun hän menetti ensimmäiset 7 vuotta koroistaan. Kuitenkin nämä superrahastot ovat antaneet jo nyt alle kolmen vuoden aikana vetoapua ja esikoinen on saanut tuottoa tililleen noin kolmen vuoden verran mitä itse olisimme voineet hänelle säästää. Siihen suhtauttaen olemme voittaneet hänelle jo kolme vuotta. Pienistä puroista kasvaa isoja jokia. Säästäkää vaikka se euro kuussa, mutta aloittakaa se jo tänään.

Lukuvinkki
Ajatuksena oli pyrkiä saamaan postauksen perään edes jollain tavalla aihetta sivuava kirja, mutta se ei ole onnistunut kovin hyvin. Ei tälläkään kertaa. Annankin tämän mennä täällä omana maailmana ja laitan vain itselle ylös tärkeitä kirjoja oman elämän varrelta. Muistaa itsekin sitten mitä on tullut luettua ja voi palata joskus uudestaan saman kirjan ääreen. Tähän nyt sitten Tommy Hellstenin Virtahepo olohuoneessa. Hellstenhän on alkoholisti perheessä kasvanut ja kirjoittaa oivaltavasti mm. massiivisen häpeän kokemuksista ja turvattomuudesta. Kirja käsittelee myös muita perheen ongelmia jotka sitten kannetaan lapsuuden kodista virtahevon muodossa omaan kotiin vaikkei ne ongelmat enää sinne kuulu. Kirjasta saa haastettua omia malleja miten kodin ja kasvatuksen vaikutukset näkyvät nykyisessä elämässä ja antaa työkalut tutkia niitä objektiivisesti. Esim jos perheen taloudellinen status on aina ollut köyhä niin senkin aiheuttama häpeä kannetaan omaan kotiin ja eletään todeksi sitä samaa sukupolvien jatkumoa. Oikeastaan torpataan mahdollisuudet menestyä elämässä paremmin, koska sehän ei kuulu meidän sukuun. Virtahepoa on luettu suomessa jo yli 25 vuotta ja edelleen sen sanoma koskettaa ainakin meikäläistä. Hellsten ei ole lopettanut toki tuotantoaan tuohon kirjaan ja suosittelen kahlaamaan kirjaston hyllyjä ja ottaa aina näitä opuksia lukemistoon.


KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA varatonsijoittaja@gmail.com                      -KIITOS-

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Niskasta kiinni – Vastuu omista valinnoista

Pianokeissin jäljiltä otettiin sitten kunnon matalaliidot. Jälkikäteen ajateltuna olisi varmaan tullut helposti diagnoosi, lääkkeet ja sairaslomat. No sen verran pysy pälli kasassa etten tähän kuolemanlaaksoon ajautunut. Elämä jatkui. Paha olo oli kuitenkin saanut jo selvemmän muodon. Vielä en osannut rouvalle laittaa hanttiin, mutta kaikki alkoi näkymään selkeämmin. Nurinkurisuus ja oma vaille jäänti. Kiukku miksi itse yrittäisin pärjätä kun omille tarpeille ei jää koskaan varaa. Työt tuli hoidettua jotenkin eteenpäin ja homma jatkui kuitenkin kasvun tiellä. Aivan ei tullut ryssittyä yrityksen suuntaa. Jonkinlainen kameleontti olen kuitenkin aina ollut, että vaikka on tullut vastaan mitä vain niin silti ammattimaisuus myynnin ja asiakaspalvelun alalla on tullut hoidettua. Myytyä tuli vaikka myynti ei enää maistunut. Koko homma alkoi tuntua tyhjältä ja turhalta, tarkoituksettomalta.

Eräs iso tapaus oli kun kaverilta tuli kirjavinkki – Tunne – Antitunne – Perimä – Johdanto tunteiden dynamiikkaan. No siinähän käytiin läpi ensin vähän kirjan kirjoittajan omia tulkintoja mm Psykologisesta vyöhyketerapiasta jonka lukemisesta voi jokainen ottaa juuri sen verran kun itsestä tuntuu. Tämän jälkeen alkoi kuitenkin osuus missä käytiin läpi ihmisen perustunteita (Pelko – Viha – Syyllisyys – Häpeä) ja näiden toimintojen kieltämisen ja kohtaamisen eroja. Karkeasti yleistäen siis pelon kieltäminen ilmeni itsellä niin että toimin uhkarohkeasti. Vihan kieltäminen liiallisena kiltteytenä. Syyllisyyden kieltäminen aiheutti syyllistymistä ja häpeän kieltäminen häpeilemättömänä toimintana. Mulla oli siis pokkaa tehdä mitä vain. Aihe on niin laaja etten siihen pureudu tässä nyt sen enempää, mutta pointti oli se, että matka itseen alkoi rytinällä. Aloin ymmärtämään omaa toimintaani ja sen vaikutusta elämääni. Aloin ymmärtää oman ohjelmoinnin ja sen kuinka jotkut minuun koodatut uskomukset olivatkin jarruna itselleni. Aloin pohtimaan syvemmin sitä mitä minä haluan elämältä ja myös uskomaan siihen, että kaikki on mahdollista kun vain ottaa määrätietoisesti askelia oikeaan suuntaan. Tuuliajolla seilaaminen tuurin varassa oli tullut osaltani päätökseen ja oli aika ottaa vastuu omista päätöksistä.

Tämä kaikki johti parisuhteen isoon kriisiin. Toinen muuttui ja toinen ei tahtonut sen tapahtuvan. Räiskyviä vuoropuheluita seurasi tasaisen tappavasti. Olin kyllästynyt siihen, että ylitseni käveltiin ja en enää maannut lattialla. Tämä uusi mies ei miellyttänyt kaikessa muutoksessaan toista osapuolta. Erilaiset kirjat alkoi ilmestyä kirjastosta lukemistoon. Tuli luettua virtahevot olohuoneessa ym tunnelukkosi kirjat. Luettiin kasvatuksen vaikutuksesta, uskomusten voimasta, sisäisestä lapsesta, parisuhteen dynamiikasta sekä tunnetaloudesta jne. Vaimoparan perässä kuljettiin milloin mikäkin kirja kädessä ja luettiin kohtia ääneen. Tässä puhutaan juuri minusta, sinusta, meistä, teidän kodista, meidän kodista taikka koko yhteiskunnasta. Jano psykologiseen kirjallisuuteen oli palava. Myönnettään, että tuli hurahdettua ja kunnolla. Toisaalta kiinnostusta tuohon suuntaan oli ollut aina. Ihmismieli on kiinnostava. Fraasin mukaisesti tuli kasvettua ihmisenä ja katsantokanta laajeni. Syvemmät arvot alkoi nousta pintaan. Alkoi kypsyä ajatus, etten enää tahdo myydä kun voin tehdä jotain itselleni tärkeämpää. Halusin toimia alalla missä voisin tuuppia toisia eteenpäin rinnalla kulkijana ja mentorina. Monet olivat siitä jo vuosien varrella puhuneet ja nyt aloin itsekin näkemään sen todellisena vaihtoehtona. Vaikka perheemme ei ole koskaan ollutkaan akateeminen niin minä voin tulla vaikka psykologiksi jos niin tahdon. Kaikki on mahdollista.

Lukuvinkki

Tähän tulee tietenkin tuo jo varsinaisessa postauksessa mainittu Tunne, Antitunne, Perimä kirja, jonka lukemisen jälkeen silmäni aukesivat todella näkemään nykyhetken juuri sellaisena kun se on. Kirjassa tosiaan vahvana osuutena on erilaisten tunnereaktioiden kuvaukset selkeällä ja paljastavalla tavalla. Tulee tarve alkaa pohtimaan omaa olemista ja käyttäytymistä ja siihen liittyviä tunteita. Kuinka lopultakin yksinkertaisesta kokonaisuudesta ihmismieli koostuu vaikka onkin kovin moninainen. Perusviestinä kirjassa kulkee järkikulttuuri ilman syviä tunteita rationaalisen ajattelun ollessa määräävä. Kirjan ideana on kyseenalaistaa tämä järkikulttuuri ja tuoda tilalle tunnekulttuuri. Mikä todella elämässä on tärkeää. Perhearvot ja terveys ja tämä hetki. Onko todella tarvetta pitää kaikista rutiineista kiinni vai onko niillä jopa haitallisia vaikutuksia. Tunnekulttuurissa ei toki tarkoiteta järjen hylkäämistä vaan aitojen tunteiden hyväksymistä ja kohtaamista. Jos pelottaa niin se on ihan ok ja senkin voi selvittää vain käymällä sisäistä dialogia. Kun tämä dialogi on opittu niin elämä helpottuu kummasti kun ei enää tarvitse taistella itseään vastaan. Vahva suositus tälle kirjalle.


KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA varatonsijoittaja@gmail.com                      -KIITOS-

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Pianon hankinta ja henkinen herätys

Jatkuva stressi taloudesta ja muusta seurasi päivä päivältä mukana. Teoriassa kaikki oli hyvin. Pystyin laskemaan budjetteja aivan totuudenmukaisilla spekseillä. Kaiken piti toimia. Rouvalle näytin niitä ja yhdessä katsottiin. Ainut mistä emme koskaan päässeet täysin yhteisymmärrykseen oli menot. Rouvan mielestä elämämme oli kituuttamista. Kaikilla muilla oli kaikki paremmin. Lapsille kuulemma kuului kaikki mahdollinen. Ei auttanut kun päätä pyöritellä. Ja kun menoista ei päästy samoille aalloille ei sitten budjetit toiminut. Vaikka pystyin näyttämään rouvalle tasaisen nousukäyrän yrityksen tuloista useammalta vuodelta niin en saanut lyötyä läpi ideaa missä elettäisiin tuloilla mitä tulee ja vuoden päästä kun olemme nostaneet tuloja tänne niin saamme taas lisää palkkaa. Päinvastoin tämä kait piti vain yllä optimismia siihen kuinka sitten joskus ollaan rikkaita ja maksetaan kaikki pois.
Oma jaksaminen myyntiin ja muuhun toimintaan oli hiipunut. Erimielisyyksiä oli maahantuonnin toimarin kanssa firman kehittämisestä sekä tietenkin kalvava taloushuoli. Rahaa periaatteessa riitti mut ei jäänyt yhtään ja lainoja oli. Huoltomiehiä sekä myyjiä kävi koittamassa, mutta en onnistunut rekrytoinnissa kovinkaan hyvin. Pätkät olivat lyhyitä ja myyjät saamattomia. Into koko yrittämiseen oli hiipunut. Isossa kuvassa brändiä rakennettiin väärään suuntaan omien toiveiden kanssa. Omassa taloudessa kaikki mitä tuli meni. Ei ollut motivaatiota kun oli sama toiko kotiin 1.500€  tilin vai 4.000€. Kaikki meni. Tuli turhautuminen koko työhön. Kai jonkinlainen masennus ja apatia työn osalta. Tuli tarvetta muutokselle, mutta elämä vain jatkoi eteenpäin. Töihin oli mentävä vai oliko sittenkään. Eihän yrittäjän jokaisena päivänä tarvi työskennellä. Ja välillä töissä vain käytiin ilman aikaansaantia.
Käännekohta kuitenkin odotti jo nurkan takana. Musikaalisena vaimoni oli toivonut aina pianoa. Näitähän oli etsitty aina välillä torista ym palstoilta. Löysin aina näitä 50€ - 500€ pianoja, muttei ne käyneet. Pitää olla laatua ja valkoinen. ”En ole koskaan saanut edes pianoa” lauseen olin kuullut, kun olin maininnut siitä, että hommataan liikaa materiaa. Kuitenkaan ei kelvannut mikä tahansa. Tuli sitten eteen kerran eräs pianoihin keskittynyt yritys, jonka markkinointi toimi. Vakuutuin todella siitä, että kyllähän laatupiano säilyttää arvonsa jne. Otin puhelua ja selvittelin tarjontaa. Käytettyjä laatupianoja kumminkin. Ujutin muutaman mallin rouvalle, että tämmöisiäkö niiden sitten pitäisi olla kun ei torin halpikset kelpaa. No tämmöisiäpä hyvinkin. Eihän siinä sitten auttanut kun alkaa hieroa kauppoja. Hintaa väännettiin ja ominaisuuksia käytiin läpi. Valikoitui valkoinen silent mallinen Yamaha reiluun 4.000€ hintaan. Toimitustapa sopivasti äitienpäivän aikaan ja salaa rouvalta. Odotuksina oli kuinka pianon nähdessään rouva hyppää kaulaan innosta säteillen jne. Rouva toki yllättyi iloisesti, mutta pysyi silti viileän etäisenä. Roudarin poistuessa tulivat sitten ne sanat, jotka jäivät muistiin ikuisesti. Eihän tuo ollutkaan valkoinen vaan enemmänkin kermanvärinen ja kun varmaan allekirjoittaneen naama vääntyi tuli sitten huojentava myönnytys, meneehän tämä tässä talossa, mutta uuteen taloon se on sitten maalattava valkoiseksi. Huh. Eihän tuolle riitä mikään. Ei kerta kaikkiaan mikään. Mitta oli tullut täyteen. Epäuskoinen olo ja täysi voimattomuus. Mitä äsken oikein tapahtui? Tästä alkoikin toisenlainen matka.

Lukuvinkki

Tunne lukkosi - Kimmo Takanen. Tunnelukkosi kirjan laitan tähän väliin. Tämä kirja on hyvä lukea kun alkaa kyseenalaistamaan omia ajatuksia tai kun vain huomaa ettei omat toimintamallit toimi. Kimmo Takanen on kehitellyt 18 tunnelukon mallin missä käsitellään kuinka ihminen muodostaa omaa identiteettiään erilaisten uskomusten kautta. Lapsuuden kokemukset kummittelevat taustalla ja saa ihmisen käyttäytymään lapsen tavoin vaikka järki sanoo jotain aivan muuta. Kun olet jäänyt vaille huomiota saatat hakea sitä puolisolta jne. Jonkun on vain pakko ottaa pellen rooli porukassa ja viihdyttää muita itsensä kustannuksella. Ilmenemistapoja on monia. Kuitenkin jos katsoo ympärilleen niin näitä käyttäytymismalleja toistetaan muidenkin elämässä ehkäpä erilaisissa konteksteissa. Netistä näitä testejä löytyy www.tunnelukkosi.fi sivuilta. Näitä on ollut mukava käydä aina välillä tekemässä ja huomata kuinka erilaisia tulokset on eri aikoina. Mm yksi iso lukkoni oli uhrautumisen tunnelukko. Sillä lukolla ostetaan mm Pianot ynnä muut ;)


KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA varatonsijoittaja@gmail.com                      -KIITOS-