Elokuun menokatsaus

Elokuu alkaa olla takanapäin. Kuluja nyt enää tuskin muutaman tunnin aikana tulee. Eipä siinä. Tässä konkurssissa se tuskin enää tuntuisi. Alkaapa rohkaisevasti tämäkin postaus :) Tilanne nyt kuitenkin on, että oikein hävettää kirjoittaa tämmöistä postausta tänne kun viime postauksessa kerroin asunnon rakentamisen haaveista ja heti perään jaan menokatsauksen mikä on aika surullinen. Huolta kannettiin kommenteissa meidän asunnon rakentamisen aikeista eikä suotta. Luvut mitä ollaan esitelty on ollut aika tylyjä ja kun rikasta sukua ei ole rientämässä hätiin jos rysähtää niin huoli on ollut aiheellinen pelkän blogin perusteella. Jos jotain positiivista voi sanoa niin tilanteeseen ollaan herätty. Jokainen kuukausi näyttää paremmin missä mennään ja jos todella aiomme vuoden päästä viettää aikaa rakennustelineillä niin suunnan on alettava muuttua. Jos emme onnistu saamaan kuluja kuriin ja säästöprosenttia isommaksi niin pakkohan se on nöyrtyä suunnitelmien edessä ja todettava "ei tästä mitään tuu" ja ottaa aikalisä. Tyhmä ei ole se joka virheen tekee vaan se joka ei ota siitä opiksi. Itselleni tämä aikalisä ei olisi mikään katastrofi, mutta kyllähän se hävettäisi kertoa niille ketkä jo tietää aikeista ettei onnistu vielä. Rouvalle kait se olisi suurempi katastrofi. Kasvun paikka meille molemmille ja ehkä me saamme onnistumaan kurssin käännöksen?? Itsellä on siihen ainakin motivaatiota ja eiköhän rouvakin ole motivoitunut kun haave on vaarassa joutua aikalisälle.

Aikaisemmissa menoympyröissä on tullut osalla lukijoista sekaannuksia värikoodien kanssa. Menot ovat suurusjärjestyksessä niin on helppo lukea mihin mitäkin meni. Äkkiseltään luvut on saman suuntaisia kun aiemmissa menokatsauksissa, mutta missä vika. No tietenkin siinä, että menoja on euromääräisesti enemmän kun tuloja. Ei tämän pitänyt enää tähän mennä. Ei kait auta kun yrittää selitellä itselleen ja teille lukijoille edes jotenkin tämä tilanne. 

Kootut selitykset: 

Rouvan saamat kotihoidontuet, lapsilisät yms on tippuneet eskarilaisen aloittaessa koulutien. Hänestä ei enää kotihoidontukea. Oma palkkani oli aivan järkytys. Huonoin palkkani tässä työssä. Kuukausi töitä kaksivuorotöissä sisältäen mm sunnuntaita, lauantaita, iltaa ja kaikesta tästä uhrauksesta oman vapaa-ajan luovuttamisesta korvaus alle 1600€ nettona :/ Ei naurattanut. Viimeisessä työpaikassani karrikoiden ainut päivä milloin nauratti oli palkkapäivä ja nykyisessä työssä se on ainut päivä kun itkettää. Isoa miestä. Teen siis aivan samaa työtä kun lähihoitajat samalla tuntimäärällä kuukaudessa ja kiitos on tuo. Eihän se lähihoitajallakaan paljoa ole ja he ovat sentään kouluja käyneitä ammattilaisia. Minä olen vaan valehoitaja. Tämän lisäksi käyn vielä koulun penkillä yrittäen imeä oppia niin paljon kuin vain mahdollista kun lukeminen kotona ei ole kovin mieltä ylentävää. No se koulusta. Sieltä muuten voisi saada kulukorvauksia ja matkakorvauksia mutta on vasta niin vähän takana niin en ole jaksanut hakea. Täytyy ottaa asiaksi syyskuun alusta. Ja palkkaa ajattelin myös pyytää lisää.

Kiinteistöverot maksettiin nyt. Trafin lasku osui tähän. Syksyn säbämaksut. Vaimo kävi hieronnassa. Reppuja, kerhotossuja, esikoiselle pyörä. Koulun alku vaatii hankintoja. Tankkiinkin meni juuri eilen täysi latinki, olisi sen voinut säästää huomiselle ;). Säästin vakuutuksissa ja halusin laskut yhtenä könttänä enkä neljässä erässä, no läväytti sitten heti sen autojen osuuden vuoden vakuutuksista. Joululahjakausi avattu. Puhelinlaskukin oli jäänyt viime kuulta niin maksettiin sitten kaksi tässä kuussa. Vähän ravintolaa isolla perheellä, ei halpaa. Lisäksi d-vitamiinit ym omega3 öljyt sattui tulemaan tähän kuuhun ja niistä riittää pitkälle syksyä. Kyllähän tuossa muutama selitys löytyi.

Tyydyttääkö tämä? Ei todellakaan. Moni asia olisi voinut jäädä pois ja olisiko siltikään ollut hyvä kuukausi. Kyllä niitä menoja vieläkin on karsittavana. Moni sanoo ettei kannata liikaa karsia säästämisen kustannuksella elintasoa. Meidän on pakko, että saamme ylipäätään säästettyä. 

Kuukauden säästöprosentti    -2,7

Negatiivinen säästöprosentti vaikka otin huomioon asuntolainan lyhentämisenkin :/ Ei hyvä. Kokonaisuudessaan tämä kuukausi voidaan pyyhkiä pois kalenterista ja jatkaa syyskuusta. Talouden näkökannasta katsottuna. Sijoitussalkkunikin on ottanut kipiää tässä kuussa. Sijoitettua ei tullut kun ETF-World kuukausisäästöön 50€ ja Nordnetin superrahasto Norjaa 20€. Ja kun nuokin on sijoitettu omista säästöistään niin aika unohtaa tämmöiset kuukaudet.

Onko optimisimini kuollut jo? Ei suinkaan. Näen tilanteen edelleen positiivisena. Suurimmalle osalle kuukauden menoista löytyy selitys ja jatkon kannalta voimme keskittyä paremmin kuukauden kuluttamisen hillitsemiseen. Nämä kuukaudet menevät opin piikkiin ja suunta on vain ylöspäin. Ei siis kuluissa toivottavasti. Nämä kuukausikatsaukset osoittavat myös sen karulla tavalla mihin meillä on varaa ja mihin ei. Nyt taitaa vaan olla parempi myöntää itselle tilanne ettei näillä tuloilla voi pitää vanhaa elintasoa. Oma valinta oli hypätä oppisopimukseen matalapalkka alalle.

KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA varatonsijoittaja@gmail.com                      -KIITOS-

Miten asuntolainaan pitäisi suhtautua?

Asuntolaina kuuluu olennaisesti suomalaiseen kulttuuriin missä tavoitellaan itselle säästämistä. Näin myös omalla kohdallani. On ollut raastavaa maksaa vuokraa kun on tiennyt rahan valuvan muiden taskuihin. Olessani 23 vuotias saimme viimeinkin mahdollisuuden ottaa lainaa ja ostettua tontin. Rakentaminen ei sitten koskaan alkanutkaan niinkuin olen vanhemmissa postauksissa jo kertonut. Niinpä sitten vasta 24 vuotiaana muutimme omistusasuntoon omakotitaloon. Siitä alkoi lainan lyhentäminen. Meidän tapauksessa tilanne ei todellakaan ole mennyt niin kuin olisi ollut järkevää ja nyt olemmekin siinä tilanteessa, että vaikka lainaa on lyhennetty karkeasti yli 70t niin siitä huolimatta talon myymisen jälkeen käteistä ei tule varmastikkaan jäämään edes puolia tuosta. Aikaisemmissa postauksissa olen käynyt jo näitä läpi, mutta tiivistetysti pari 15t lisälainaa ja ylimääräiset hankinnat on tähän syynä. Eikä me varmastikkaan maksettu asunnosta liian vähän saatikka, että uskaltaisin arvioida myyntihintaakaan kovin korkealle. Aika senkin näyttää.


Jossain aina ihmisen on asuttava ja jos miettii vuokra-asumista verrattuna omistusasuntoon ollaan usein siinä tilanteessa ettei omistusasuminen tule lopulta yhtään kalliimmaksi. Tämä toki riippuu paljolti mihin kuukausierään laina menee. Näin kun asian muotoilee niin ilman muuta asuntolaina kannattaa. Kuitenkin tämä säästäminen menee vain ja ainoastaan siihen asuntoon missä asut ja sen hyödyt konkretisoituvat vain jos myydessä jää jotakin viivan alle tai kun laina jonain kauniina päivänä on maksettu kokonaan pois. Lainaa lyhentäessä kyseessä on ilman muuta vain asumisen kuluja. Jos et ole syntynyt varakkaaseen perheeseen niin päästäksesi asuntosäästäjäksi on laina ainoa vaihtoehto. Jotkut ovat sitä mieltä, että vuokralla asuessa pitäisi säästää omaan asuntoon, mutta näkisin sen useampien kohdalla aivan mahdottomaksi rastiksi.


Nuorempana suhtauduin tähän huolettomaan tapaani niin ettei sillä lainasummalla ole mitään väliä kun sitä maksetaan kuitenkin lähes koko elämä. Muutoinkin olen ollut aika optimisti lainojen kanssa ja viis veisannut tiukoista suunnitelmista ja erilaisten vaihtoehtojen puntaroinnista. Nykyään tilanne on vähän toisenlainen, mutta kun varallisuus ei ole kasvanut merkittäviin summiin niin ollaan kuitenkin puun ja kuoren välissä. Ei ole vaihtoehtoa kun maksaa lainaa ja toivoa parasta ettei velkavankeus ole ikuinen. Vuokralle on kuitenkin jossain vaiheessa mentävä kun olemme ostaneet tontin. Vanha unelma rakentamisesta on pitänyt pintansa ja nyt alkaa olla jo hieman pakkorakoa. Tämä asunto ollaan ostettu pikku perheellä ja nyt tila alkaa loppua. Nyt sitten kun alueemme vuokratarjontaa olen katsonut olen huomannut ikävän seikan ettei se ole todellakaan halpaa lystiä. Pieniin asuntoihin emme mahdu ja isommat ovat jopa kalliimpia kun mitä nykyisellään maksamme lainaa ja muita kustannuksia. Valintojen maailmahan tämä tietenkin tässäkin kohtaa on kun ennenkin on asuttu pienissä torpissa isojenkin perheiden kanssa. Nyt maailma on kuitenkin erilainen ja meidän valinta on rakentaa uusi.


Kuinka paljon tämä ratkaisumme sitten todella vaikuttaa meidän talouteemme? Olemme suunnitelleet maltillisesti uuden asunnon rakentamisen budjettia ja kun tontin saimme jo niin alhaiseen hintaan niin tutun rakentajan kanssa laskettiin, että voisimme 250t budjetilla saada rakennettua koko talon ja tallin niin, että siihen summaan sisältyy kaikki kulut myös jo ostettu tontti. Aion tästä pitää tarkkaa kirjaa excelissä niin  voi olla sitten edes jälkiviisas. Tuolla summalla mitä ollaan budjetoitu ei yksinkertaisesti löydy alueelta isompia uudehkoja taloja. Niissä hinnat alkaa järjestäin vähintään tuosta 250t eteenpäin. Vanhoja voisi löytyä, muttei niihin löydy mielenkiintoa tarpeeksi. Tarkoittaa käytännössä sitä, että minä voisin muuttaa muttei rouva. Ja onhan se toki vanhan kanssa aina omat riskinsä löydätkö todella terveen talon ja onko sen ratkaisut vielä nykypäivää jne. Uuden rakentamalla voi rakentaa mieleisen talon omilla pohjaratkaisuillaan sekä kustannustehokkailla lämmitysmuodoilla.


Taas jos laajentaisimme hieman asuinaluetta niin mitä pidemmälle mennään keskustasta niin sitä halvemmiksi kohteet tulevat. Nyt olemme asuneet alle kymmenen kilometrin päässä keskustasta ja uusi tonttimme sijaitsee noin 15km päässä. Se alkaa olla jo kipurajoilla. Aina kun lähdet minne vain niin autolla on mentävä. Kuitenkin jos kohde olisi esim 30km keskustasta tulisi autoilun kustannukset nousemaan tuplasti. Ei siis automaattisesti säästä vaikka talon saisi valmiina kauempaa edullisesti. Asioita pitää katsoa kuitenkin myös muilta kanteilta kun vain talouden puolelta ja tässä suurimpana ilona on väljä asuminen isolla haja-asutus alueen tontilla ilman lähinaapureita. Metsään rajoittuva tontti joka suunnasta. Kaikki ei tykkäisi, mutta me arvostetaan. Jospa sitä saisi paremman luontoyhteyden kun jo omalla pihallaan olisi luonnossa ja muutaman sadan metrin kävelyllä olisi jo keskellä umpimetsää minne ei liikenteen metelit yllä.


Onko sillä lopultakaan merkitystä minkä kokoinen se asuntolaina on? Valitettavasti kylmä matematiikka osoittaa murheellisesti, että on ja valtavasti onkin. Tein pienen laskuharjoituksen excelissä missä käytin kohtuullisen realistisia meidän perheen tunnuslukuja. Laskelma on tietenkin vain suuntaa antava ja varmaankaan en ole ottanut kaikkea huomioon. Esim korkojen reilusti noustessa erot kasvaisivat paljon suuremmiksi. En myöskään ottanut huomioon rakennusaikaa mikä täytyy asua vuokralla. Laskin muuten sen niin, ettei kannata vielä myydä kun sitten vuokra-aika olisi vuoden pidempi ja nykyinen lainan maksu loppuisi niin takkiin tulisi nopealla matematiikalla noin 20t (10t vuokriin + 10t ei lyhennä lainaa). Siksi myymme vasta varmaan vuodenvaihteen jälkeen asuntomme. Riskinä on tietenkin se ettei se silloin mene kaupaksi.


Lähtötilanne olisi seuraavanlainen. Vuoden päästä jos alkaisi rakentamaan olisi meillä nykyisen kodin kanssa lainaa jäljellä noin 150t. Uuden rakentaminen edellyttää vanhan myymistä ja oletetaan, että saisin siitä 25t lainan yli mikä olisi juuri vaadittava 10% omarahoitusosuus lainalle. Lainaa siis nostettaisiin rakentamista varten 225t. Arvoina käytin koko ajalle 3% korkoa joka nykyisellään on aika hurja, mutta varmaankin pian siinä luokassa vähintään. 1000€ tasaerää sisältäen korot. Tässä suurin sudenkuoppa laskelmaan kun nykyisellään laina lyhenee melkein 870€ kun taas laskelman laina lyhenee alussa vain 690€ verran vaikka onkin 10t pienempi kuvitellussa lähtökohdassa. Ehkä tämä kuitenkin toimii suuntaa antavassa laskelmassa.


Vuoden 2032 lopussa voisi tasaisen matematiikan tahdilla olla nykyinen lainamme maksettu. isompaa 225t lainaa olisi vielä hieman alle 110t eli kun pienempi 150t tuli maksetuksi niin samassa ajassa isompi lyheni vain 115t. Korkoihin siis upposi karkeasti 35t enemmän isommalla lainalla vaikka aikaa kului vain 15 vuotta. Tämä myös kuvastaa tämän maksutavan huonoa puolta kun korkojen ollessa korkealla maksatkin suhteessa vain korkoja enemmän ja laina ei lyhene. Toki tämä on turvallinen kun tiedät tarkalleen oman kuukausieräsi mikä sinulla menee lainanhoitoon. Talous ei heti kaadu vaikka korot aloittaa nousun.


Tässä kohtaa me tietenkin jatkamme lainan lyhentämistä kun sitä vielä on se 110t jäljellä. Taloudellisesti järkevämpi olisi nyt vapaa lainanhoidosta ja kun varoja vapautui 1000€ kuussa niin samahan se on alkaa sijoittamaan. Tässä arvona käytin 6% tuottoa. Miten laskelma jatkuu.


2043 alkuvuodesta eli reilun kymmenen vuoden päästä isompikin laina on tullut tiensä päähän ja täälläkin voidaan aloittaa sijoittaminen. Kuitenkin korkoa korolle on ollut kovassa vauhdissa kun pienemmän lainan maksanut on saanut jo kymmenen vuotta sijoittaa jopa tuota 1000€ kuukaudessa. Hänen potti onkin tässä kohtaa jo yli 170t ja 6%tuotto takaa jo yli 900€ tuoton kuukautta kohti jolloin etumatka vasta nyt alkavaan sijoittamiseen on jo siinä pisteessä ettei sitä kiinni saa vaikka lisäsi sijoitussummaa tuplasti.


Kyllähän pitää olla tyhmä valitessaan isomman lainan. No kyseessä on tietenkin vain teoreettinen laskelma. Oletushan kuitenkin on, että uudempi talo joka tässä kohtaa olisi 25 vuotta vanha olisi nykyistä jo tässä kohtaa 55 vuotta vanhaa taloa arvokkaampi. Lisäksi uuden talon kustannukset voi jäädä pienemmiksi edullisempien asumisratkaisuiden kannalta. Esim uuteen vaikkapa maalämpö ja nykyisessä on sähkölämmitys. Vesimaksu on tässä kovempi kun uusi kohde tulee käyttämään vesiosuuskunnan hintoja, jotka on reilusti halvemmat. Lisäksi vanhaan täytyisi jo nyt tehdä isompia remppoja lähtien liikenteeseen vaikkapa pakollisesta käyttövesiputkien uusinnasta jne. Eli kyllähän kuluja vanhassa on usein enemmän kun uudessa. Ja kun vielä otetaan huomioon elämänlaatu niin on kait se mukavampaa elää elämää omien unelmien pohjalta kun kerätä varallisuutta sitä varten, että joskus sitten on kiva eläkepotti odottamassa.


Kuulisin mielelläni kommentteja miten tämä asia nähdään ja koetaan. Itse koen laskelman hyödyllisenä muistutuksena siitä, että vaikka kaikkea ei voi mitata rahassa niin jos voit asumisessa tms valita kahdesta vaihtoehdosta niin valitse se halvempi. Rakentamisessa pyrimme noudattamaan tätä ohjesääntöä. Prameilu pois ja perus ratkaisuja kehiin niin budejetti pysyy. Sillä on vaan iso merkitys onko laina muuton jälkeen esim 20t kalliimpi vai halvempi. Sama on tietenkin myös pienempien lainojen kohdalla. Ostaako 20-30t auto lainalla vai muutaman tonnin auto käteisellä. Kyllä se pikkuhiljaa alkaa itselle valkenemaan ettei nuo lainat niin kovin järkeviä ole. Tämä asuntoprojekti on niin sanottu ennen eläkettä ratkaisu ja kun sitten eläkepäivät koittavat voi katsastaa mahdollisesti jonkun pienen mummonmökin ja toivoa sopii, että siinä kohtaa ollaan jo velattomia eikä asumisen muutos aiheuttaisi enää lainaa.

”On ihan väärä ajatus, että ihminen on onnellinen, kun saa kaikkea mitä haluaa. Ihminen ei voi koskaan saada tarpeeksi sitä mitä ei tarvitse. Mikään ei riitä.”

Tommy Hellsten

KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA varatonsijoittaja@gmail.com                      -KIITOS-

Missä salkkuni nyt menee

Päätin nyt ottaa salkkuni tarkasteluun tässä kohtaa. Seuraavan katsauksen teen sitten ehkäpä Q3 jälkeen tai sitten vasta vuoden lopussa. En ole vielä aivan varma. Uutena blogin kirjoittajana ei ole vielä olemassa rutiineja. Saa nähdä mihin tyyliin sitä ajautuu. Toisaalta tekisi mieli avata se kuukausittain jolloin siitä mahdollisesti syntyvällä keskustelulla saisin itselleni vinkkejä ja kehittyisin sijoittajana. Summien ollessa kuitenkin nyt vielä pieniä ja kun toistaiseksi sijoitusstrategiani on osta ja unohda niin enpä tiedä. Ei olisi kovin mielekästä seurattavaa jos kuukauden eroja ei edes huomaisi. Toisaalta voisin ehkä upottaa salkun seurannan nettovarallisuuden seurantaan niin olisi sitten kummatkin samassa. Pitää vielä pohtia.

Ostot ovat nyt ilahduttavasti jo tässä kohtaa isommat kun muina vuosina yhteensä. Ikävä puoli on se ettei nykyisellä tahdilla ole tulossa lisäyksiä kun 50€ kuukausitahdilla. Parisen kuukautta sitten kun olisin tämän raportin tehnyt olisi tuotto ollut yli 1000€ ja salkun arvokin yli 6000€. Se huono puoli tässä sijoittamisessa on kun arvot saattavat vaihdella hyvinkin nopeasti. Parisen kuukautta sitten oli jokaisen rahaston ja osakkeen perässä sinistä tuoton osoittavaa väriä. Nyttemmin on tullut punaisemmaksi. 

Näin se salkku on tänä vuonna elänyt. Osakesijoittaminen näiden graafien kanssa olisi paljon helpompaa kun olisi kesäkuun alussa tiennyt myydä omat pois. Suoria osakkeitahan minulla ei ole kun kolmea eri yritystä joista toistaiseksi Componenta on ainoana plussalla. Compokin oli jo parhaimmillaan tuplannut itsensä, mutta nyt näyttää valuvan päivä päivältä alaspäin. Saneeraus on ilmeisesti alkanut etenemään mut ei kai näistä koskaan voi varmaksi sanoa mitään. Osa odottaa konkkaa ja minä odotan mitä tuleman pitää. Nyt saisi vielä omat ja 15,85% tuotot pois. Huhtamäki on muutaman euron miinuksella huomioituna hurjat osingot mitkä maksoi keväällä. Innofactor on käytännössä katsoen samalla tasolla kun ostaessa, mutta siinäkin näkyy punakynä. Myös ETF on punaisella värillä. Superrahastot mistä alunperin lähdin liikkeelle ovatkin sitten mukavasti sinisellä. Vielä on salkkuni 29,93% voitolla ja sijoitushistoriaa on vajaa kolme vuotta takana. 

Superrahastot olivat ensimmäinen juttu mistä aloitin ja ne ovat kohdelleet minua hyvin. Rouvani salkku joka ei näy tässä onkin koottu pelkästään näistä neljästä superista, samoin myös lasten salkut. Näihin olemme olleet perheenä hyvin tyytyväisiä. Kuitenkin osakkeissa on omaa viehätystä. On inspiroivaa lukea toisten blogeista kuinka alun vaatimattomat osingot alkaa vuosi vuodelta nousta ja kuinka nyttemmin aletaan lähes kattamaan kaikki kulut pelkillä osingoilla. Itseä jarruttaa näissä toistaiseksi verot sekä tietenkin rajallinen pääoma. Tuntuu järkevämmältä sijoittaa supereihin mistä ei tule itselle veroseuraamuksia ennen kuin joskus ne realisoin. ETF World on salkussa hajautuksen takia ja nyt sitä ilmeisesti painaa dollarin kurssivaihtelut. En tiedä sanoa tarkemmin, mutta näin viisaammat kertoi. Muutoin tekisi mieli heivata se pois. Ristiriitaista haluta nähdä arvon kasvavan vaikka kaikki ostot alhaisilla hinnoilla olisi parempia. Ei vain tahdo luottaa siihen, että jonakin päivänä nämä nousee. Suorista osakkeistani ei taas ole mikään oikein kova osingonmaksaja. Ne on valikoitu salkkuun enemmänkin sen takia, että näin näissä mahdollisuuden hypätä kyytiin kasvavaan kurssiin. Huhtamäki oli ajatuksena tuoda vakautta ja hidasta nousua. Alkuun näytti menevän niinkuin suunnittelin, mutta nyt on hiljaisempi jakso. 

Olen tänä vuonna ensimmäistä kertaa alkanut tosissani miettiä tätä sijoitusmaailmaa. En ole vielä päässyt puusta pitkälle mitä meinaan tehdä. Oma strategia ei tahdo olla selvänä. Tekisi mieli ottaa riskiä ja tuplata salkku joka päivä jotta saisi nopeasti potin kasvamaan, mutta eihän täällä pikavoittoja ole saatavana kovinkaan helposti. Eikä varsinkaan jos ei tahdo päivittäin tuijotella kursseja. Toisaalta taas haluan vakautta ja turvallisuutta. En tykkää punaisesta tuottoruudusta näytölläni vaikka se olisi juuri se mitä tässä kohtaa tarvitsisin. Minun horisontti on jossain tuolla kolmenkymmenen vuoden päässä. Nyt kun saisi ostettua halpaa niin aikaa olisi kyllä sitten niille nousuillekin. Näkemyksiä ja kokemuksia kaivattaisiin valtavasti, mutta onneksi on aikaa. Tärkeintä on aloittaa matka. Ja olla kiitollinen, että ylipäätään on mahdollista pohtia näitä asioita kun on talous siinä kunnossa ettei nälkää tarvitse nähdä ja katto on pään päällä.

Kiitollisuus on elämänasenne. Se, että tavoittelemme kiihkeästi jotain suurempaa ja dramaattisempaa, sokaisee meidät ja estää näkemästä, mitä kaikkea hyvää meillä on tässä ja nyt.

TOMMY HELLSTEN

KOMMENTOI JA ANNA PALAUTETTA JOKO KOMMENTTIKENTTÄÄN TAI MAILAA varatonsijoittaja@gmail.com                      -KIITOS-